Oppilaanohjaus perusopetuksessa

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada koulupäivinä ohjausta. Oppilaanohjauksella edistetään

• koulutyön onnistumista
• opintojen sujumista
• koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Oppilaanohjauksen keskeisenä tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Lisäksi oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä.

Ohjaus eri vuosiluokilla

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään ohjauksen tavoitteet vuosiluokille 1–2, 3–6 ja 7–9.

Vuosiluokat 1–2

• Ohjaus toteutuu kiinteänä osana koulun muuta toimintaa.
• Ohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa.
• Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellen kasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista.

Vuosiluokat 3–6

• Ohjaus toteutuu pääosin eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä, ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja.
• Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita muun muassa omien vahvuuksien tunnistamisessa sekä sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittymisessä.

Vuosiluokat 7–9

• Opinto-ohjaajalla on päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta.
• Ohjauksen tehtävänä on muun muassa kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. 

Ohjaus on erityisen tärkeää koulunkäynnin nivelvaiheissa, esimerkiksi oppilaan siirtyessä toiseen kouluun, sekä opintoihin liittyviä valintoja tehtäessä.

Jos oppilas tarvitsee tukea hakeutuessaan perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin, hänellä on oikeus saada oppilaanohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta vuosiluokilla 8. ja 9. Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen painopisteenä on kehittää oppilaan jatko-opintovalmiuksia sekä ohjata oppilas hänelle sopiviin jatko-opintoihin. 

Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen arvioi ensisijaisesti oppilaanohjaaja. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta saavalle oppilaalle tehdään jatko-opintosuunnitelma.  

Oppilaanohjauksessa käsiteltävät aiheet

Oppilaanohjauksessa käsiteltäviä aiheita ovat

• opiskelutaidot ja koulunkäynti
• itsetuntemus
• tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus
• jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin
• jatko-opintomahdollisuudet
• ammatit ja ammattialat
• työelämä.

Kaikki oppilaat saavat tarvittaessa oppilaanohjauksen tuntien lisäksi neuvontaa ja ohjausta henkilökohtaisesti tai pienryhmissä. Lisäksi oppilaita ohjataan erilaisten tiedonhankintavälineiden sekä yhteiskunnan tarjoamien neuvonta- ja ohjauspalveluiden käytössä.

Oppimisen tuki

Perusopetuksessa oppilaskohtaista tukea saavien oppilaiden ohjaus jatkokoulutukseen on muiden oppilaiden ohjausta yksilöllisempää. Oppilaita ohjatessaan opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä myös eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Jokainen koulu laatii toimintaa ohjaavan ohjaussuunnitelman, jossa kuvataan

• oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet
• toimintatavat
• työn- ja vastuunjako
• monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi
• kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt.

Ohjaussuunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja sidosryhmien kanssa ja ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Eri elinkeinoihin, työelämään ja ammattialoihin tutustuminen sekä työn hakemisen harjoittelu lisäävät oppilaiden työelämätietoutta. Samalla oppilaat tutustuvat itseään kiinnostaviin aloihin, ammatteihin ja yrittäjyyteen.

Peruskoulun ylimpien vuosiluokkien aikana oppilaille tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi. Useimmiten oppilaat perehtyvät työelämään viikon tai kahden viikon pituisilla työelämään tutustumisjaksoilla (TET), joiden yhteydessä voidaan järjestää myös tutustumista ammatilliseen koulutukseen.

Oppivelvollisuuden laajennuksen myötä oppilaan tulee hakea perusopetuksen jälkeen joko toiselle asteelle suorittamaan tutkintoa, toiselle asteelle valmentavaan koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuslaissa määriteltyyn koulutukseen. 

Oppilaiden jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun taitojen kehittyminen on jatkumo, jonka sisältöihin syvennytään oppilaanohjauksessa koko peruskoulun ajan. Oppilaanohjauksessa oppilaat esimerkiksi tutustuvat erilaisiin jatko-opintomahdollisuuksiin ja oppivat etsimään tarkempaa tietoa jatko-opinnoista sekä niihin hakeutumisesta.

Oppivelvollisen on hakeuduttava perusopetuksen jälkeen oppivelvollisille tarkoitettuun koulutukseen ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan tai aikuisten perusopetuksen päättymistä valtakunnallisten hakumenettelyiden kautta tai muutoin. 

Oppilaalla on oikeus saada tarpeensa mukaista oppilaanohjausta. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta annetaan perusopetuksen oppilaille, jotka tarvitsevat lisätukea jatko-opintoihin hakeutumiseen.

Oppilaanohjauksessa arviointi on itsearviointia ja formatiivista arviointia, jonka tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Itsearvioinnin avulla etsitään omia vahvuuksia ja mahdollisuuksia.

Oppilaanohjausta ei arvioida summatiivisesti, eikä siitä anneta arvosanaa oppilaan todistuksiin. Päättötodistukseen tulee merkintä siitä, että ”oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista”.

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen (JOPO) toimintaa päättämässään laajuudessa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä, ehkäistä syrjäytymistä sekä vahvistaa opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa.

Joustavassa perusopetuksessa opetus toteutetaan koulussa ja ohjattuna opiskeluna työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on tärkeä osa opiskelua.

Oppivelvollisen on perusopetuksen oppimäärän suoritettuaan suoritettava ensisijassa lukiokoulutuksen oppimäärää ja ylioppilastutkintoon johtavia opintoja taikka  ammatillista perustutkintoa tai ammattitutkintoa. Ks. tarkemmin 

Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös:

Tämän lisäksi on oppivelvollisuutta mahdollisuus suorittaa saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa tarkoitetussa vähintään lukuvuoden mittaisessa koulutuksessa  sekä aikuisten perusopetuksessa (ks. oppivelvollisuuslaki 4 §) että kotouttamista edistävässä koulutuksessa kansanopistossa (ks. oppivelvollisuuslaki 5 §). 

TUVA-koulutus 

TUVA-koulutuksen yleisenä tavoitteena on saavuttaa sellaiset opiskeluvalmiudet, joiden avulla opiskelija voi hakeutua lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen ja suoriutua näistä opinnoista. Opiskeluvalmiuksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi opiskelu/tutkintokielen osaamista, soveltuvia opiskelutaitoja sekä elämänhallinnan taitoja. Lisäksi TUVA-koulutuksen aikana voi korottaa perusopetuksen arvosanoja, jos se on tarpeen halutun koulutuspaikan saamiseksi. Tämän lisäksi opiskelija voi suorittaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintoja.  

Koulutuksen laajuus on 38 viikkoa ja suoritusaika enintään yksi vuosi. Opiskelija voi osallistua TUVA-koulutukseen myös lyhyemmän ajanjakson omien tavoitteidensa ja osaamistarpeidensa mukaisesti. Sitten hän voi siirtyä joustavasti lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. 

TELMA-koulutus

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus eli TELMA-koulutus on tarkoitettu erityistä/oppilaskohtaista tukea tarvitsevalle opiskelijalle, jolla ei sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollisuutta siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen. TELMA-koulutuksessa opetus suunnitellaan opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaan.

Opintovuosi oppivelvollisille kansanopistossa -koulutus

Opistovuosi oppivelvollisille on yhden lukuvuoden kestävä koulutus, jonka laajuus on 53 opintopistettä. Koulutuksessa voi vahvistaa opiskelutaitoja, osaamista ja saada tukea elämän ja tulevaisuuden suunnittelussa. 

Kotouttamiskoulutus

Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on edistää opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taidon ja muiden yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittymistä sekä tukea opiskelijan työllistymistä tai siirtymistä jatkokoulutukseen.

Hyvän ohjauksen kriteerien tavoitteena on tukea lasten ja nuorten ohjauksen laatua, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä huomioida ohjauksen kasvava merkitys oppivelvollisuuden laajentamisen myötä. Uudistetut kriteerit on laadittu suositukseksi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjaukseen. Valtakunnallisten kriteerien tavoitteena on varmistaa lasten ja nuorten ohjaus tasapuolisesti ja saavutettavasti asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta.