4. Käsityön oppimis- ja työympäristön tekniset vaatimukset

Käsityön opetuksen tavoitteet ja sisällöt määrätään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 (Opetushallitus 2014:96). Kouluihin rakennettavan oppimisympäristön tulee tukea ja mahdollistaa kyseisen määräyksen mukaista, monipuolisen käsityönopetuksen järjestämistä.

Tästä syystä Käsityön oppimis- ja työympäristöllä on useita teknisiä erityisvaatimuksia, jotka ohjaavat oppimisympäristön suunnittelua. Teknisten vaatimusten kohdalla tulee ottaa huomioon oppimis- ja työympäristön akustiikka-, lvia-, sähkö- ja valaistussuunnittelu sekä rakennesuunnittelu huomioiden muun muassa opetusteknologian vaatimukset, ääniympäristö, tilojen lämmitys, ilmanvaihtolaitteet, työstökoneiden ohjausjärjestelmät, purun- ja pölyn poisto, paineilmalaitteisto sekä vesi, viemäröinti ja kaasut.

Tämän lisäksi käsityön oppimis- ja työympäristön tilakorteissa kuvataan tarkemmin työtilojen, -alueiden ja -pisteiden vaatimuksia.

Käsitöiden oppimis- ja työympäristön kaikkien suunnittelualojen suunnittelua ohjaavat lait, määräykset, ohjeet ja oppaat (ks. mm. Finlex ja Suomen rakentamismääräyskokoelma). Opetuksen järjestäjä on vastuussa opetustilojen soveltuvuudesta opetustarkoitukseen sekä vastuussa tilojen turvallisuudesta. Käsityön oppimis- ja työympäristön suunnittelua käsittelevät mm. ohjeet ja oppaat  

• Rakennustiedon ohjekortit RT-103080, RT-103081, RT-103084, RT-103184
• Koulusta oppimisen ympäristöksi (Opetushallitus 2018:2)
• Käsityön turvallisuus opas, (Opetushallitus 2011:15)

Lisäksi käsityön opetuksen pedagogisilla opettajajärjestöillä on ohjeita käsityön oppimis- ja työympäristön suunnittelua varten. 

Tutustu Turvallinen ja toimiva oppimisympäristö (linkki on ulkoinen, avautuu uuteen ikkunaan) (TAO r.y. -sivusto) (linkki on ulkoinen, avautuu uuteen ikkunaan)

Tämän oppaan luvussa 7. Suunniteltavan oppimisympäristön työturvallisuus on lisäksi mainittu lakeja, määräyksiä, ohjeita ja oppaita kosken käsityön oppimis- ja työympäristön suunnittelua.

Tämä verkkojulkaisu korvaa aiemmin, vuonna 2002 julkaistun Peruskoulun käsityön opetustilojen suunnitteluoppaan (Opetushallitus 2002).

Rakennusmateriaaleista ja rakennustuotteista

Käsityön oppimis- ja työympäristön materiaali- ja rakennustuote valinnoissa kiinnitetään huomiota taloudellisuuteen, helppohoitoisuuteen, kestävyyteen, korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen. Periaatteena on rakennustuotteiden ja materiaalien turvallisuus ja kestävän kehityksen mukaisuus. Lisäksi niiden tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset koskien rakenteiden lujuutta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, energiatehokkuutta sekä meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita. Materiaalien ja rakennustuotteiden tulee olla ympäristöystävällisiä ja vähäpäästöisiä, M1-luokiteltuja, ja niiden tulee olla EU:n rakennustuoteasetuksen (1.7.2013) mukaisesti CE-merkittyjä. Tarvittava hyväksyntä voi olla myös kansallinen tyyppihyväksyntä ja varmennus tai paikallinen varmennus.

Oppimisympäristön uudis- ja korjausrakentamisessa kaikkien rakennusmateriaalien, kalusteiden, varusteiden, koneiden ja laitteiden tulee olla uusia, käyttämättömiä ja kyseistä rakennuskohdetta varten hankittuja, ellei muuta ole sovittu. Tässä tulee huomioida, että käsityön opetukseen käytettävät koneet ja laitteet, esimerkiksi koneellisen puuntyöstön koneet, voidaan myös siirtää toisesta opetustilasta uuteen oppimisympäristöön.

Ovet ja ikkunat 

Suurin osa käsityön oppimis- ja työympäristön tilojen ovista on kaksilehtisiä äänieristysovia, vain toinen parioven puoli toimii kulkuovena. (Katso tarkemmin luku Akustinen suunnittelu). Käsityön oppimis- ja työympäristössä voidaan käyttää myös liukuovia silloin kun ne ovat toiminnallisesti järkeviä tai tilaa säästäviä ja akustisesti mahdollisia.

Teknisen työn työtapojen opetustilojen ja -alueiden sekä varastojen ovet ovat kynnyksettömiä. Tämä lisää työturvallisuutta, esimerkiksi siirrettäessä saapuvaa materiaalia pumppukärryllä ulkoa varastoon. Purunpoistotilan ovet ovat myös kynnyksettömiä, koska täysiä purusäiliöitä siirretään kärryillä. Tarvittaessa tasoeroihin rakennetaan kiinteät tai siirrettävät luiskat peruskorjauksien yhteydessä. Uudisrakentamisessa ei tule hyväksyä oppimis- ja työympäristön sisäisiä luiskia.

Käsityön opetuksen eri materiaalivarastojen (katso tarkemmin tilakortit, Käsityön materiaalien varastointi) ovet ovat liukuovia tai kaksilehtisiä, vain toinen parioven puoli toimii kulkuovena. Teknisen työn työtapojen varastoihin tulee tarvittaessa mahtua lava, (Euro / FIN-lava), joka tuodaan sisään pumppukärryllä. 

Käsityön tilojen ja alueiden välisten ikkunoiden tulee olla turvalasia riippumatta ikkunan alareunan korkeudesta tai ikkunoiden pinta-alasta. 

Lukitus

Pääsyä käsityön oppimis- ja työympäristöön rajoitetaan lukituksella työturvallisuussyistä ja omaisuusvahinkojen estämiseksi. Oppimisympäristön lukitus suunnitellaan arkkitehdin, käyttäjän, käyttäjän asiantuntijan ja mahdollisesti lukituksen toimittajan yhteistyönä. Lukitus on osa koko rakennuksen yksilöllistä lukitussuunnitelmaa ja tulee suunnitella siten, että sillä mahdollistetaan oppimisympäristön eri käyttötilanteita. 

Käsityön oppimis- ja työympäristö jakaantuu erilaisiin tilakokonaisuuksiin, joiden välillä ja niistä muihin opetustiloihin johtavat ovet on oltava lukittavissa. Oppimisympäristön sisällä tulityötila, koneellisen puuntyöstön tila, monitoimitila ja kaikki varastot sekä sähköohjauskaapit (koneiden ja laitteiden ohjaus) ovat lukittavia. Varastojen lukitus sarjoitetaan tarvittaessa eri käyttäjien tarpeiden mukaan. Oppimis- ja työympäristön ulko-ovien lukitus määritetään lukitussuunnitelmassa.  

Työväline-, materiaalikaappien ja säilytyskalusteiden ovet tulee olla lukittavissa, ja niiden lukot voivat olla kustannustehokkaita mekaanisia lukkoja. Eri käyttäjien säilytyskalusteiden lukot voidaan sarjoittaa erikseen.

Lattiat

Teknisen työn työtapojen yleistyötilan ja koneellisen puuntyöstön tilan lattiat ovat kitkamattoa, kohokuvioitua kumisekoitemattoa (ns. kolikkokuvio) tai lakattua puuta. Pintakäsittelytilassa, teknisen työn työtapojen varastoissa, tulityötilassa ja metallitöiden alueella tai -tilassa lattiamateriaali voi olla kiviaineinen kuten kuivasirotebetonia tai maalattua betonia. Tulityötilassa voi olla myös klinkkerilattia. Sähköteknisissä tiloissa käytetään tarkoitukseen valmistettua antistaattista lattiamattoa. 

Tekstiilityön työtapojen yleistyötilan sekä lankatöiden alueen tai -tilan lattiat ovat kitkamattoa. Märkätyötilan lattiat ovat kosteutta kestävää muovipinnoitetta tai klinkkerilattiaa.

Väliseinät

Käsityön oppimis- ja työympäristössä käytetään vahvennettuja seinien levytyksiä. Mikäli käytetään kipsilevytettyjä väliseiniä, tulee seinien kullakin puolella olla vähintään kaksi levyä. Työtilojen, -alueiden ja -pisteiden seinärakenteissa tulee ottaa huomioon kalusteiden, kannattimien, telineiden ja mahdollisten reikälevyjen kiinnitysmahdollisuus ja kiinnitysten muuntojoustavuus tulevaisuudessa. Varautuminen seinille tehtäviin kaluste- ja muihin kiinnityksiin käyttämällä vanerilevyä seinien toisena levyä on hyvä ratkaisu muuntojoustavuuden kannalta. Materiaalien kuljetusreiteillä ja muuten kovan kulutuksen tiloissa tulee käyttää teräksisiä suojalistoja seinien kulmissa.

Sisäkatot

Sisäkattojen tulee kestää mahdollisia pitkän tavaran käsittelystä aiheutuvia kolhuja. Varsinkin teknisen työn työtapojen tiloissa voidaan ääneneristys- tai vaimennuslevyt kiinnittää väli- tai yläpohjaan jättäen ilmanvaihtokanavat ja muut talotekniikan asennukset näkyviin. Näin tiloihin saadaan lisää korkeutta ja talotekniikan asennukset ovat helposti huollettavissa ja korjattavissa.

Hygienia ja tautien leviämisen ehkäisy

Käsitöissä käsitellään yhteisesti käytettäviä erilaisia materiaaleja ja työvälineitä enemmän kuin koulun muissa opetustiloissa. Tämän vuoksi käsitöiden opetustiloissa opetusvälineiden puhtauteen ja oppijoiden käsihygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jokaisessa käsityön tilassa tulee olla väljästi sijoitettu käsienpesuallas tai -altaat. Käsien pesu on tärkein yksittäisistä toimenpiteistä, joka vaikuttaa infektioiden leviämiseen.

Yleistä

LVI-suunnittelun teknisiä vaatimuksia on määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelman kohdassa D4, E3 ja uusittujen asetusten ja niiden perustelumuistioiden, määräysten, ohjeiden ja oppaiden mukaan. Lisäksi Rakennustiedon ohjekortissa LVI 04-10410 lämmitys-, vesi- ja viemäröintityöt on yleisesti käsitelty suunnittelualan vaatimuksia. Käytettävien tuotteiden ja rakennusosien on oltava CE-merkittyjä tai hyväksyttyjä, katso kohta Materiaaleista ja rakennustuotteista. 

Käsityön oppimis- ja työympäristön lämmityksen ja ilmanvaihdon on toimittava niin, että työtilojen lämpötila pysyy välillä 18–26 °C ja hiilidioksiidipitoisuus määräysten mukaisissa ohjearvoissa. Kesäaikana (koulun lukukausien välissä) lämmitystä ja ilmanvaihtoa on voitava säätää niin, että varastoissa säilytettävät materiaalit eivät pääse kostumaan. Pintakäsittely- ja töiden kuivatustilassa tarvittava lämpötila 28 °C saadaan lisämitoituksella. 

Lämpö

Käsityön opetuksen tiloissa voidaan käyttää samoja lämmitysmuotoja kuin koulun muissa tiloissa muuntojoustavuus huomioiden. Yleisohjeesta on muutama poikkeus:

• Teknisen työn työtapojen tiloissa ei tule käyttää lattialämmitystä, koska koneet vakautetaan paikoilleen usein lattiakiinnityksellä. Koneen paikkaa muutettaessa tai koneen mallia vaihdettaessa kiinnityspisteiden paikat voivat vaihtua. Uudelleen vakauttamisen yhteydessä lattialämmitys voi vaurioitua.
• Pintakäsittelytilassa tarvitaan toisinaan normaalia korkeampi huonelämpötila.
• Märkätyöskentelyn tilassa voidaan käyttää lattialämmitystä.

Vesi

Alla olevassa taulukossa on määritelty käsityön oppimis- ja työympäristöön sijoittuvat yleisimmät vesipisteet. Tilojen käyttäjä määrittelee tarvittavien altaiden määrän ottaen huomioon lisääntyneen yleisen käsienpesutarpeen.

Huomioita taulukkoon liittyen: 

Märkätyöskentelyn tilaan tai -alueelle sijoitetaan pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Pyykinpesukoneelle varataan viemäriliitäntä. Kuivauskaapin tyypiksi valitaan joko kondensoiva tai hormiin poistava. Mahdollinen lattiakaivon tarve tarkistetaan kaapin valmistajan ilmoittamista tiedoista. 

Minkään laitteen vesiä ei saa ohjata lattiakaivoon lattian päällä olevalla letkulla.

Yleistä

Laadukas ja tehokas ilmanvaihto on tärkeä osa toimivaa käsityön oppimis- ja työympäristöä. Tiloissa käsitellään ja työstetään materiaaleja ja aineita, joista syntyy terveydelle haitallisia päästöjä. Oppimisympäristössä on tehostetun yleisilmanvaihdon lisäksi useita kohdepoistoja, vetokaappeja, ilmastoituja kaappeja, siivousjärjestelmiä sekä purun- ja pölynpoistojärjestelmä.

Käsityön opetuksen tilojen yleisilmanvaihtoa mitoitettaessa huomioidaan teknisen työn työtapojen tilojen purunpoistojärjestelmän poistoilmamäärä joko pienentämällä työstön aikana yleispoistoa tai järjestelmällä korvausilmaa muualta. Kaikki kohdepoistot vaativat tehokkaan huippuimurin. Poistoilma ohjataan kohdepoistojen kautta suoraan ulkoilmaan.

Joissakin purunpoistojärjestelmissä automatiikka huolehtii työstön aikana poisto- ja korvausilman välisen ilmanpaineen tasaamisesta. Jos tiloihin valitaan tällainen järjestelmä, voidaan valita pienempitehoinen ilmanvaihtokone. Työstön aikana koneen ei tällöin tarvitse tuottaa suurta määrää korvausilmaa paine-eron tasaamiseksi.

Yleisilmanvaihdon suositusilmamäärä on 3 l/s yhtä neliömetriä kohden. Yleisilmanvaihto varustetaan tehostustoiminnolla (esim. 30%).

Tilojen vetoisuuden osalta varmistusmittaukset tehdään standardin SFS-EN 12599 16 mukaisesti suuntariippumattomalla nopeusanturilla ja käytetään käyttäen nopeuden kolmen minuutin keskiarvoa; talvella ulkolämpötilan ollessa alle 0 °C, kesällä jäähdytystilanteessa, jos tuloilma on jäähdytetty. Mittauspisteet valitaan oleskeluvyöhykkeeltä siitä kohdasta, jossa on odotettavissa suurimmat virtausnopeudet tai joissa oleskelu on todennäköisesti pitkäkestoisinta. Mittauspisteiden valinnassa voidaan käyttää apuna merkkisavua (Opas ilmanvaihdon mitoituksen muissa kuin asuinrakennuksissa, Finvac 2019).

Koneellisen puuntyöstön tila

Koneellisen puuntyöstön tilassa koneita ja laitteita käytetään eri puuntyöstömenetelmien opettamiseen. Puuntyöstöstä syntyy purua ja puupölyä. Erityisesti koneellisen puuntyöstön tilaa varten suunnitellaan ja asennetaan erillinen purun ja pölynpoistojärjestelmä. Koneellisen puuntyöstön tilassa on käsityön oppimisympäristön yleinen tehostustoiminnolla varustettu ilmanvaihto. Kappaleessa Purun- ja pölynpoisto on muun muassa määritelty järjestelmään kytkettävät laitteet sekä konekohtaisia ilmamääriä.

Elektroniikkatöiden alue

Jokaiselle elektroniikkatyön työpisteelle varataan oma kohdepoisto (8.2.2024). Kohdepoistoimuria ohjataan tilan seinällä olevalla aikakytkimellä. Käyttökokemuksen perusteella on havaittu hyväksi nivelillä varustettu imuputki, jossa on viistetty pää. Tällöin imuputki on mahdollista sijoittaa lähelle juottimen kärkeä niin, että näkyvyys kohteeseen säilyy. Imuputken halkaisijaksi suositellaan 50- 75 mm, suositusilmamäärä on 60 l/s, 40 dB.

Muovintyöstön alue tai tila

Jokaiselle muovin lämpökäsittelylaitteelle varataan oma kohdepoisto. Kohdepoistoimuria ohjataan tilan seinällä olevalla aikakytkimellä. Muovin lämpökäsittelyssä syntyy haitallisia päästöjä (käryjä ja höyryjä), joiden leviäminen muihin tiloihin on estettävä. Lämpökäsittelyn linjasto kannattaa suunnitella omaan tilaansa, esimerkiksi erilliseen monitoimitilaan, johon tuodaan oma korvausilmakanava. Kohdepoiston imuputken halkaisijaksi suositellaan 75 mm, suositusilmamäärä 260 l/s, 40 dB.

3D-tulostus

3D-tulostus kannattaa suunnitella omaan tilaansa, esimerkiksi erilliseen monitoimitilaan. Jokaiselle 3D-tulostimelle varataan oma kohdepoisto. Poistoimuria ohjataan tilakohtaisesta aikakytkimestä. Kohdepoiston imuputken halkaisijaksi suositellaan 75 mm, suositusilmamäärä on 60 l/s, 40 dB.

Lasertyöstö

Lasertyöstö kannattaa suunnitella omaan tilaansa, esimerkiksi erilliseen monitoimitilaan. Lasertyöasemaa varten varataan 160 mm:n poistokanava. Poistoimuria ohjataan tilakohtaisesta aikakytkimestä. Poistokanavan suositusilmamäärä on 200–250 l/s, 64-72 dB.

Monitoimitila 

Monitoimitilaan voidaan sijoittaa robotiikan, ohjelmoinnin ja elektroniikan opetussarjat sekä muovimateriaalien lämpökäsittelyn linja, 3D tulostin ja laserleikkuri. Näin on mahdollista keskittää kaikki muovimateriaalien käsittely käsityön oppimis- ja työympäristössä selkeäksi työskentelyn kokonaisuudeksi. 

Tilan suunnittelussa on hyvä huomioida, että 3D-tulostus aiheuttaa altistusta hengitysteitse tai ihon kautta tulostusmateriaalipölylle, nanohiukkasille, kaasumaisille yhdisteille ja erilaisille kemikaaleille tulostuksen eri työvaiheissa (esikäsittely, tulostus ja tulostetun kappaleen jälkikäsittely).

Pintakäsittelytila

Tilaan sijoitetaan maalien säilytyskaappi. Suosituksena on metallinen, lukittavaa, yleisilmanvaihdosta erotettavaa ja jatkuvalla poistolla varustettu kaappi. Maalien säilytyskaapin poistoputken halkaisijaksi suositellaan 100 mm putkea, suositusilmamäärä on 20 l/s. 

Pintakäsittelytilaan sijoitetaan myös maalauskaappi, joka on varustettu maalauskärynpoistojärjestelmällä. Sillä imetään tehokkaasti ylimääräinen maali, lakka, öljyt ja kaasut työtilasta tai hengitysvyöhykkeeltä. Maalauskaapin poisto varustetaan aikakytkimellä. Suositusilmamäärä on 140 l/s yhtä leveysmetriä kohden. 

Pintakäsittelytilassa tulee olla tehokas yleisilmanvaihto. Yleisilmanvaihdon suositusilmamäärä on 3 l/s yhtä neliömetriä kohden.

Tilassa sijaitseva allasviemäri varustetaan sakkaerottimella. Tilan tulee olla lievästi alipaineistettu, jotta haihtuvat haitalliset kemikaalipäästöt eivät leviä muihin käsityön oppimis- ja työympäristön tiloihin.

Mikäli käsityön oppimis- ja työympäristöön suunnitellaan erillinen tila oppilastöiden kuivattamista varten, on tilan oltava lievästi alipaineinen ja siellä tulee olla hyvä poistoilmanvaihto.

Pintakäsittelytila, syövytystyöskentely

Elektroniikkatöiden piirilevyjen syövytys- ja kehitysasema tulee varustaa kylmävesiliitännällä. Käytetty syövytysliuos otetaan talteen erilliseen astiaan. Syövytystyöskentelyn työpiste varustetaan kohdepoistolla. Poistokanavassa ja tilan kalusteissa tulee huomioida syövytyksessä käytettävien aineiden ruostuttava vaikutus.

Piirilevyjen syövytyspiste sijoitetaan usein pintakäsittelytilaan. Syövytyksessä käytettävät liuokset ruostuttavat teräs- ja RST-pintoja, mikä tulee huomioida syövytyspisteen lähellä olevissa kalusteissa ja poistoilmakanavan materiaalivalinnoissa. Syövytyspiste voidaan sijoittaa esimerkiksi omaan vetokaappiinsa ja syövyttämisessä käytettävät aineet säilytetään maalien säilytyskaapissa. Vetokaapin poistokanavan halkaisijaksi suositellaan 100 mm, suositusilmamäärä on 20 l/s.

Tulityötila, ahjo

Tulityötilaan sijoitettavalle ahjolle tarvitaan savupiippu. Savupiiput rakennetaan ympäristöministeriön asetuksen (745/2017) savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta mukaisesti. Piippujen rakentamista koskee ohje ”Savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus - esimerkkejä savupiippujen ja tulisijojen toteuttamisesta 31.1.2019”. Tulityötilaan sijoittuva piippu rakennetaan lämpötilaluokan T600 mukaan: Kiinteän polttoaineen (hiili) savupiippu. 

Savun poistokanavassa tai viranomaisten hyväksymässä savuhormissa, tulee olla automaattinen sulkupelti, joka estää kylmän ilman valumisen, kun ahjolla ei ole käyttöä. 

Palamisilman saannista on huolehdittava rakennuksen ilmanvaihtoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Savuhormi ei saa toimia sisäilman tuloreittinä. Savupiipun poistoilmamäärä tarkastetaan ahjon valmistajan ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi 300 l/s halkaisijaltaan 200 mm savupiipulle. 

Jos tulityötilassa käytetään hiiliahjoa, tilan tulee olla ylipaineinen, jotta savu saadaan ohjattua savupiippuun.

Tulityötila, hitsaaminen

Jokaiselle tulityötilaan sijoitettavalle hitsauspisteelle (MIG/MAG, kaasu, puikko, TIG) varataan oma kohdepoisto. Kohdepoistoimuria ohjataan imuvarren suukappaleessa olevasta kytkimestä tai tilakohtaisesta aikakytkimestä käyttäjän toiveen mukaisesti. Kohdepoiston imuputken halkaisijaksi suositellaan 160 mm, putken suositusilmamäärä  on 200-250 l/s, 64-72 dB.

Tekstiilityön työtapojen yleistyötila

Tekstiilityön työtapojen opetustilat ja -alueet (useimmiten yleistyötila) varustetaan pölynpoisto- ja siivousjärjestelmällä. Tilat tehdään alipaineisiksi, jotta mahdollisesti yleistyötilassa sijaitsevat lankatöiden ja koneompelun alueiden pöly ei leviä muualle. Tila varustetaan lisäksi pölyä suodattavilla kierrätysilmalaitteilla. 

Työ- ja siivouspisteiden pöly poistetaan pölynpoistolaitteella. Tekstiilipölyn poisto voi olla erillinen tai integroituna purun- ja pölynpoistojärjestelmään. Erillinen laite sijoitetaan tekstiilityön työtapojen tiloihin siten, että laitteistolle on esteetön pääsy eikä se vie tilaa opetukselta tai esimerkiksi materiaalien varastoinnilta.

Kappaleessa purun- ja pölynpoisto on muun muassa määritelty järjestelmään kytkettävät laitteet ja siivouspisteen ilmamääriä.

Märkätyöskentelyn tila tai -alue

Märkätyöskentelyn tilaan tai -alueelle sijoitetaan tekstiilivärjäyksen ja kankaanpainannan kemikaalien säilytyskaappi. Suosituksena on metallinen, lukittava, yleisilmanvaihdosta erotettava ja jatkuvalla poistolla varustettu kaappi. Kemikaalien säilytyskaapin poistoputken halkaisijaksi suositellaan 90 mm putkea, suositusilmamäärä on 20 l/s. 

Lankojen ja kankaiden värjäyksen haitallisten päästöjen (kemikaalihöyryt ja käryt) poistamiseksi tarvitaan kohdepoisto tai tehostettu ilmanvaihto työskentelypöydän yläpuolelle, sekä liesituuletin lieden yläpuolelle.

Koneompelun alue

Kuva: Opetushallitus 2023

Koneompelun työpisteet (ompelukoneet ja saumurit) varustetaan pölynpoistopisteillä. Tulee huomioida, ettei putkistoon liitettävien poistoletkujen rakenne kerää putkiston sisäpintaan tekstiiliroskaa. Putkisto, jonka sisätuen spiraali on metallia, voidaan kiinnittää saumurin etuluukkuun magneetilla. Mikäli pölynpoistopisteen suulakkeista mahtuu sisälle tekstiilityön työtapojen pientyövälineitä, on putkisto tai jätesäiliö oltava helposti avattavissa ja tyhjennettävissä.

Ompelukonekohtaisen imupisteen suositusilmamäärä on 14 l/s (50 m3/h).

Lankatöiden tila

Mikäli käsityön oppimis- ja työympäristöön suunnitellaan erillinen lankatöiden tila, suunnitellaan se alipaineiseksi, jotta lankatöiden ja kankaankudonnan tuottama tekstiilipöly ei leviä muualle. Tila varustetaan pölyä suodattavilla kierrätysilmalaitteilla. Työpisteiden pöly poistetaan pölynpoistojärjestelmällä. Tekstiilipölyn poistojärjestelmä voi olla erillinen tai integroituna purun- ja pölynpoistojärjestelmään. Erillinen laitteisto voidaan sijoittaa tekstiilimateriaalien varastotilaan siten, että laitteistolle on esteetön pääsy.

Lankatöiden tilaan voidaan varata yleissiivoukselle erillisiä pölynpoistojärjestelmän imupisteitä (siivouspiste). Siivouspisteen suositusilmamäärä on 83 l/s.

Yleistä

Sähkösuunnittelu käsityön oppimis- ja työympäristössä tehdään noudattaen lakeja, asteuksia, määräyksiä ja ohjeita, joita ovat mm. Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, Valtioneuvoston asteukset 1434/2016 - 1437/2016 Suomen rakentamismääräyskokoelman asetukset, sen perustelumuistiot, ohjeet ja oppaat.

Rakennustiedon ohjekorteista RT 103465 Sähköturvallisuuslaki ja LVI 04-10412 Sähkötyöt käsitellään sähkösuunnittelua.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, TUKES, verkkojulkaisusta löytyy sähkösuunnittelun ohjeita.

Johtotiet 

Teknisen työn työtapojen opetus- ja työtilojen johtoteinä käytetään tikaspiena- tai umpilevyhyllyjä, valaisinripustuskiskoja ja johtokanavia. Tikashyllyjä tulee käyttää tilossa, joissa pöly voi olla ongelma. Johtotiet tulee sijoittaa siten, että mahdolliset myöhemmin tarvittavat johtolisäykset voidaan asentaa.

Tekstiilityön työtapojen tilojen johtoteinä käytetään umpilevyhyllyä ja johtokanavia. Johtotiet on sijoitettava siten, että mahdolliset myöhemmin tarvittavat johtolisäykset voidaan tehdä.

Kaapelointi

Työstökoneiden kaapelointi pyritään tekemään pääasiassa seinärakenteiden kautta. Suunnittelussa tulee selvittää koneiden lopulliset paikat riittävän ajoissa niin, että keskilattialle sijoittuvien laitteiden (esimerkiksi pyörösaha) johtoputkitukset voidaan upottaa lattiarakenteeseen tai tuoda kaapelointi yläjakelun kautta laitteelle. Muu kaapelointi sijoitetaan normaalia asennustapaa noudattaen kaapelihyllylle, valaisinripustuskiskoihin, johtokanaviin ja uppoasennuksena seinärakenteisiin. 

Tekstiilityön työtapojen tiloissa kaapelointi sijoitetaan normaalia asennustapaa noudattaen kaapelihyllylle, johtokanaviin ja uppoasennuksena seinärakenteisiin.

Ryhmäkeskus

Ryhmäkeskus sijoitetaan siten, ettei se rajoita näkyvyyttä työtiloissa ja -alueilla.

Teknisen työn ja tekstiilityön työtapojen toimintoja varten suunnitellaan omat ryhmäkeskukset, jotka sijoitetaan tilojen yhteyteen rakennettavaan erilliseen, lukittavaan kaappiin. Kaappi sijoitetaan ensisijaisesti siten, että ovet avautuvat esimerkiksi aula- tai käytävätilaan. Keskusta ei saa sijoittaa opettajan työtilaan.

Tekstiilityön työtapojen tilojen sähköasennukset voidaan liittää ryhmäkeskukseen, joka palvelee myös muita koulun tiloja. 

Työstökoneiden sähköohjausjärjestelmä ja tilojen turvallisuus

Teknisen työn ja tekstiilityön työtapojen työtiloissa tulee olla erilliset energiansyötön ohjaukset. Teknisen työn työtapojen työtiloissa energiansyötön ohjaus voidaan toteuttaa tila-aluekohtaisesta hallintataulusta, tilan yleisestä sähköohjausjärjestelmästä tai opettajan hallussa olevalla kauko-ohjaimella tai opettajan hallussa olevalla käyntilupasirulla. Tekstiilityön työtapojen työtiloissa energiansyötön ohjaus toteutetaan tila-alueen yleisestä sähköohjausjärjestelmästä. 

Siivousta varten käsityön opetuksen tiloihin järjestetään riittävä määrä pistorasioita, joita ohjataan erillisellä avainkytkimellä.

Koneiden ja laitteiden tahaton käynnistyminen tulee estää siten, että esimerkiksi sähköjen katkeamisen tai tilakohtaisen hätä-seis-painikkeen painamisen jälkeen, koneiden käynnistäminen vaatii konekohtaisen päävirran uudelleen kytkemisen. Tilakohtaisen hätäpysäyttimen on katkaistava jännite myös pistorasioista. Sähköohjausjärjestelmässä on palautuva tai palautettava kytkin, jolla vapautetaan hätä-seis -piiri. Kytkimen on oltava hallittavissa opettajan avaimella. Kytkin voi olla erillinen avaimellinen kytkin tai lukittavassa ohjaustaulussa oleva kytkin. (8.1.2024).

Tilakohtaiset hätä-seis painikkeet ovat noin 4 m:n välein ja ne varustetaan merkkivalolla.

CNC-koneita, TVT-pistorasioita ja valaistusta ei ohjata tilakohtaisilla hätä-seis -painikkeilla.

Teknisen työn työtapojen tilojen sähköohjauspisteeseen sijoitetaan pääkytkimen lisäksi ohjauspainikkeet oppilaspistorasioille, työstökoneille, purunpoistojärjestelmän imurille ja paineilmakompressorille. Mikäli kaasuja ohjataan magneettiventtiileillä, ohjauspisteessä tulee olla painike kaasujen virtauksen kytkemistä varten.

Koneellisen puuntyöstön tilan seinälle sijoitetaan "purusäiliö täynnä" -merkkivalo. 

Työstökoneiden sähköiset jarrut

Työstökoneissa on sekä sähkömagneettisia (mekaanisia) että sähkötoimisia jarruja. Jännite pitää sähkömagneetilla varustetun jarrun auki ja jännitteen katketessa alkaa mekaaninen jarrutus. Sähkötoiminen jarru tarvitsee jännitteen jarruttamista varten.

Keskitetty hätä-seis -toiminto kannattaa toteuttaa siten, että keskukseen asennetaan yksi rele jokaista työstökonetta varten. Releen potentiaalivapaa kontakti on johdatettu osaksi koneen omaa hätä-seis -piiriä. Tilakohtainen hätä-seis -painike ohjaa näitä releitä. Kun painetaan hätä-seis -painiketta, niin pito häviää, kontakti avautuu ja kaikki koneet jarruttavat riippumatta jarrun tyypistä. Jos mekaanisella jarrulla varustetun koneen tilalle hankitaan myöhemmin sähköjarrullinen kone, kytkentä toimii edelleen.

Edellä kuvattu kytkentä ei katkaise jännitesyöttöä, mutta hätäpysäytyksessä onkin kysymys mekaanisen liikkeen pysäyttämisestä säädetyssä ajassa. Kytkentä vaatii oman johdotuksen keskukselta jokaiselle koneelle. Kytkennän toimivuus tulee varmistaa laitetoimittajalta. 

Yleisvalaistus ja pistorasiat

Käsityön oppimis- ja työympäristön tiloissa on oltava hyvä ja energiatehokas valaistus. Valaistuksen tulee täyttää oppimis- ja työympäristön ylläpidettävä valaistusvoimakkuus (Em) 500–750 lx työtasolla sekä valaistusvoimakkuuden tasaisuus 0.6 arvo U0(Emin/Em). (Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus standardi,  SFS-EN 12464-1:2021).

Valaisimet tulee sijoittaa koneiden ja laitteiden ympärille siten, että minimoidaan käyttäjästä, laitteista ja rakenteista muodostuvat varjostumat. Tiloja, joissa tehdään maalausta, töiden viimeistelyä ja suunnittelua tulee valaistuksessa  käyttää valonlähteitä, joiden värintoistoindeksi on CRI>90. Valonlähteiden värilämpötilan tulee olla 3000–4000 kelviniä. 

Valaisimien liitäntälaitteissa tulee huomioida, etteivät tiloissa olevat, pyörivillä osilla varustetut työstölaitteet muodosta valaistukseen värähtely- tai vilkuntaefektiä. Valaisimina käytetään välkkymättömiä ns. flicker-free valaisimia. Erityistä näöntarkkuutta vaativat työpisteet varustetaan kohdevalaisimin.

Valaistusta ohjataan opettajan ohjauskeskuksesta seinäkatkaisijoiden lisäksi. Tarvittava kulkuvalaistus tulee ohjata ovien pielistä. Valaistus ei saa sammua automaattisesti eikä valovoimakkuus muuttua missään tilanteessa. Valaistus sammutetaan opettajan tai iltakäytön vastuuhenkilön toimesta. 

Valaistusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon Käsityön työturvallisuus oppaan ohjeistus (Opetushallitus. 2011). Näkövammaisten liitolla on myös valaistussuosituksia eri tilatyyppejä koskien. Rakennustiedon ohjekortit käsittelevät valonlähteitä ja luonnonvaloa (RT 07–10912 Päivänvalon hallinta sisätiloissa ja RT 75–11285 Valonlähteet). 

Käsityön opetuksen tiloissa hyvä valaistus on tärkeää työskentelyn ja työturvallisuuden näkökulmasta. Työskentelytiloissa valaisimien tulee olla suljettua rakennetta IP 44. Purunpoistotilassa valaimien tulee olla IP 65. Mikäli rakennuksessa on atex-luokiteltuja tiloja, sähkökomponentit määräytyvät tilaluokituksen mukaan. 

Pistorasioita asennetaan käsityön opetuksen eri tiloihin riittävästi. Sillä ehkäistään jatkojohtojen tarve, jotka eivät ole kulkuväylillä sallittuja. Sähkö tuodaan tilan keskellä oleville työpöydille ja työpisteille ylä- tai alakautta. Suositeltu ratkaisu on sähkönsyötön järjestäminen alakautta. 

Mikäli käsityön opetuksen tiloihin suunnitellaan ulkotyöalue, ohjataan ulos sijoitettavia pistorasioita opettajan ohjauskeskuksesta.

Tietokoneiden ja digitaalisen valmistuksen laitteiden sähkön kytkentäpisteiden tulee olla omina ryhminään. Tilakohtaiset hätä-seis -painikkeet eivät saa katkaista kyseessä olevien laitteiden virran syöttöä. Työskentelytilojen pistorasioiden tulee olla IP 44-rakennetta.

Tietoverkko, dataprojektori, älytaulu ja älynäyttö

Käsityön opetuksen tiloissa tarvitaan sekä langaton että kiinteä verkkoyhteys. Tiloissa tulee olla käyttömahdollisuus ajan mukaisille TVT-järjestelmille. Lue lisää luvusta 5. Käsityön oppimis- ja työympäristön tilakortit. 

Videovalvonta-, rikosilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmät 

Kyseisten järjestelmien laajuus ja toimintaperiaatteet käydään käyttäjän ja tilaajan kanssa läpi erikseen koskien jokaista toteutettavaa rakennuskohdetta. 

Palovaroitin tai paloilmoitinjärjestelmä

Käsityön oppimis- ja työympäristö varustetaan palovaroitin tai paloilmoitinjärjestelmällä. 

Jos halutaan yöaikaista omaisuusturvaa, tarvitaan määräykset täyttävä paloilmoitinjärjestelmä. Ilmaisinsuosituksena eri tiloissa käytetään seuraavia: 

• Tulityötilassa palovaroitin- tai ilmoitinjärjestelmän lämpöilmaisinluokka vähintään D (Standardi SFS-EN 54-5).
• Koneellisen puuntyöstön tilassa ja pintakäsittelytilassa käytetään lämpöilmaisimia.
• Purunpoistotilassa ja muissa käsityön oppimis- ja työympäristön tiloissa käytetään savu- tai yhdistelmäilmaisimia. 

Jokainen tila tulee varustaa omalla palosireenillä tai ilmaisimeen asennettavalla kantaäänihälyttimellä.

Lämpöilmaisimien lämpötilaluokat

Lämpöilmaisimien lämpötilaluokat löytyvät standardista SFS/EN 54-4.

Turvavalaistusjärjestelmä

Rakennukseen asennetaan poistumisvalaistusjärjestelmä, joka osoittaa ja valaisee poistumistiet. Asennusten tulee täyttää standardin SFS-EN 1838 mukainen avoimen alueen valaistus, joka varmistaa henkilön pääsyn poistumisreitille, sekä riskialttiin työalueen valaistus, joka mahdollistaa toiminnan hallitun pysäyttämisen henkilöturvallisuutta vaarantamatta.

Turva- ja merkkivalaisimien tulee täyttää standardien EN 60598-2-22 ja EN 50272-2 vaatimukset. Turvavalaisimet sijoitellaan tilaan koneiden ja laitteiden läheisyyteen sekä yleisille kulkureiteille siten, että taataan tasainen valaistus yleisvalaistuksen vikaantuessa.  

Kello- ja kuulutusjärjestelmä

Kyseisien järjestelmien laajuus ja toimintaperiaatteet käydään käyttäjän ja tilaajan kanssa läpi erikseen koskien jokaista toteutettavaa rakennushanketta.

Yleistä

Käsityön oppimis- ja työympäristön suunnittelussa ääneneristys ja akustiikka tulee ottaa huomioon jo huone- ja tilasijoittelussa. On suositeltavaa, että käsityönopetuksen tilaryhmä sijoitetaan rakennuksessa erilleen muista oppimisen ja työskentelyn tiloista, jotka voivat häiriintyä toiminnan aiheuttamasta melusta. Erityisesti tiivistynyt rakentaminen aiheuttaa paineita sijoittaa äänekkäitä toimintoja hiljaisten toimintojen läheisyyteen, jolloin tarvittavat äänieristysrakenteet on huomioitava. Onnistuneen äänieristyksen toteutukseen kuuluu rakenteiden suunnittelun lisäksi talotekniikan reititysten, vaimentimien ja läpivientien suunnittelu. Tilojen melutasoon vaikuttaa laitevalintojen ja riittävien akustisten vaimennuspintojen lisäksi myös ilmanvaihdon ja muun talotekniikan suunnittelu. 

Käsityön tilaryhmän sisällä on välttämätöntä hyväksyä, että tilasta toiseen kuuluu ääniä, mikäli halutaan toteuttaa sujuvat yhteydet tilojen välillä ja helppo valvottavuus. Sen sijaan äänet meluisten toimintojen tiloista, kuten koneellisen puuntyöstön tilasta, konetyöskentelyn työalueelta, tulityötilasta, teknisen työn työtapojen yleistyötilasta sekä purunpoiston laite- ja kompressoritilasta eivät saa kuulua häiritsevästi rakennuksen muihin opetus- ja työtiloihin.  

Käsityön opetuksen tilakokonaisuus koostuu useista erilaisista toiminnoista, joiden tuottamat melutasot tilassa ja ympäristöön poikkeavat toisistaan. Tekstiilityön työtapojen yleistyötila, kokeilun, keksimisen ja rakentelun tilat, sekä raaka-ainevarastot ja esim. pintakäsittelytila voivat toimia äänivyöhykkeenä meluisten tilojen ja muun rakennuksen välillä.

Erityisen tärkeää on estää runkoäänien leviäminen lattian kautta muualle rakennukseen. Tämä toteutetaan parhaiten toteuttamalla äänekkäiden tilojen lattia massiivisena huonekohtaisena pintalaattana askeläänieristerakenteen päällä ja irrotettuna kantavista rakenteista sekä ulkoseinistä. Ilmaäänieristys teknisen työn työtapojen tilojen ja yläpuolisten opetustilojen välillä tulee huomioida välipohjan, kantavien rakenteiden ja julkisivun sisäpuolisten rakennekerrosten suunnittelussa. Tarvittaessa käytetään irrotettuja tai joustavasti kannateltuja äänieristyslisärakenteita – tarvittava rakenne on tyypillisesti raskas villa + 2 rakennuslevyä.

Mikäli runkoäänieristystä ei saada muuten toteutettua, puuntyöstön ja metallintyöstön koneet on eristettävä siten, että runkoäänet tai koneiden aiheuttama muu melu eivät häiritse muiden tilojen toimintaa. Raskaat työstökoneet voivat tarvita erilliset, runkorakenteesta irti olevat lattiarakenteet, mikäli runkoääneneristystä ei saada muuten toteutettua. Vaihtoehtona voi olla myös, että koneiden jalustoihin asennetaan valmistajan suositusten mukainen tärinänvaimennus.

Ääneneristys

Ääneneristys käsityön oppimis- ja työympäristössä toteutetaan määräysten mukaan. 

Seuraavassa taulukossa esitetyt ohjearvot perustuvat Standardin SFS 5907 Rakennusten akustinen suunnittelu ja laatuluokitus (2022) Luokan A2 arvoihin, jotka vastaavat Ympäristöministeriön ääniympäristöasetuksen (796/2017) ohjeistusta.

Äänitasoeroluvun ohjearvo DnT,w kuvaa kahden tilan välistä ilmaäänieristystä. Taulukossa esitetyn oviseinän  ohjearvon toteutuminen edellyttää, että seinärakenteella kompensoidaan oven huonompaa äänieristystä. Esimerkiksi oviseinän  DnT,w≥39 dB edellyttää ääniluokan dB 35 oven yhteydessä tyypillisesti vähintään 44 dB seinärakennetta. 

1) Yleisen opetustilan ääneneristysohjearvon mukaan määriteltäviä tiloja ovat mm. tekstiilityön työtapojen yleistyötila, suunnitteluaula tai -tila, monitoimitila, elektroniikan työtila.

2) Äänekkäitä tiloja ovat mm. koneellisen puuntyöstön tila, tulityön tila, metallityön tila, teknisen työn työtapojen yleistyötila sekä harkinnan mukaan lankatöiden tila.

Suunnittelussa on tarvittaessa huomioitava erilliset äänilähteet ja niiden sijoittaminen tarkoituksenmukaisesti äänieristettyihin tiloihin. Tällaisia ovat esimerkiksi purunpoiston ja paineilmalaitteiden kompressorit. Myös ko. laitteiden putkitusten ja esimerkiksi korvausilmakanavointien sijoittelussa tulee huomioida meluntorjunta.

Askeläänen ja runkoäänen siirtymistä teknisen työn työtapojen opetustiloista ympäröiviin opetustiloihin ohjaa askeläänitasoluvun ohjearvo L’nT,w + CI,50-2500 ≤ 49 dB. Tätä voidaan soveltaa tarvittaessa myös esim. tilassa, jossa käytetään kangaspuita, mikäli tila on välittömästi muiden kuin käsityön tilojen läheisyydessä tai yläpuolella. Yleisesti tekstiilityön työtapojen tilojen askeläänitasoluvun ohjearvo on L’nT,w + CI,50-2500 ≤ 63 dB.

Silloin kun toiminnallisuuden takia oviaukot toteutetaan kynnyksettöminä, on oviseinien äänieristyksestä joissakin tapauksissa pakko tinkiä tai varautua lisäkustannuksiin. Alaslaskevilla kynnyksillä ei ole mahdollista toteuttaa parhaita äänieristysovia (ääniluokka dB35 ja dB40) vakiotuotteilla. On myös syytä huomioida, että esim. sahanpuru tai metallipöly voivat vuosien kuluessa vaikuttaa alaslaskevien kynnysten toimintaan tai  äänieristysovien tiivisteiden sulkeutumiseen, mikä lisää ovien huoltotoimien tarvetta.

Huoneakustiikka

Kaikissa käsityön oppimis- ja työympäristön opetus ja työskentelytiloissa jälkikaiunnan ohjearvo T on 0,5..0,7 s ja puheensiirtoindeksin STI ≥ 0,70. Vaimennusmateriaalin määrä, jolla tavoitteeseen päästään riippuu tilan dimensioista ja valittavasta vaimennusmateriaalista. Tiloissa, joiden kerroskorkeus on noin 3 m, A-absorptioluokan materiaalilla vaimennustarve on tyypillisesti samaa suuruusluokkaa kuin tilan lattiapinta-ala. Mikäli käytetään muita kuin A-absorptioluokan akustoivia materiaaleja, pitää vaimentavan pinnan määrää kasvattaa ja akustoivaa pintaa sijoittaa tarvittaessa myös seinäpinnoille.

Huoneakustiikka toteutetaan kestävillä, tarkoituksenmukaisesti suojatuilla akustiikkalevyillä, jotka sijoitetaan pääasiassa kattoon. Vaimennusmateriaalina voidaan käyttää esimerkiksi: 

• A-absorptioluokan pinnoitettuja akustiikkavillalevyjä alaslaskettuna tai taustapintaan kiinnitettynä
• alaslaskettua rei’itettyä kipsilevyä, jossa on vaimennusmateriaali yläpuolella
• puukuitusementtilevyä, jossa on vaimennusmateriaali yläpuolella
• muita akustoivia alakattoratkaisuja.

Mikäli pinta on alttiina iskuille, sen suunnittelussa tulee huomioida pinnan kestävyys sekä avattavan alakaton turvallisuus. Materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi:

• reikämetallipintaisia teollisuusakustiikkatuotteita
• yhdistelmää, jossa pehmeän akustiikkalevyn (pinnoitettu / ympärikapseloitu) lisäksi on
  • iskunkestävä rei’itetty alakattolevy tai
  • verkko tai
  • puukuitu-sementtilevy. 

Tilojen äänimaailmalle on eduksi, mikäli vaimennusta voidaan sijoittaa katon lisäksi myös pystypinnoille, esim. seinään äänekkäiden laitteiden läheisyyteen. Meluisissa työstökonetiloissa ja purunpoiston tiloissa vaimennusrakenteen suositeltava rakennepaksuus (alaslasku ja /tai materiaalipaksuus) on vähintään 100 mm.

Akustista suunnittelua opetustiloissa koskevia ohjearvoja on esitetty:

Lisäksi meluntorjuntaa ja äänekkäiden koneiden valintaa ja käyttöä ohjaavat mm.:

Käsityön oppimis- ja työympäristössä seinien levytyksessä on varauduttava raskaisiin kiinnityksiin (>30kg/m²) sekä iskunkestävyyteen.

Lisäksi on huomioitava raskaiden hyllyjen ja telineiden kiinnitystarpeet, sekä kiinnityspaikkojen muuntojoustavuus.

Kohteen rakennesuunnittelijan tulee varmistaa, että seinien levytykset kiinnitystapoineen ovat riittäviä, ja että telinekiinnitykset voidaan tehdä luotettavasti.

Käsityön opetustilojen rakenneleikkaukset

Alla esitetyt rakenteet ovat esimerkkejä rakenteista käsitöiden tilojen ja muiden yleisten opetustilojen välillä. (Kuvissa merkinnät käsityötila ja opetustila).

Puurakenne 1

Kuva: Toni Kekki

Lataa tiedosto tarkastellaksesi rakenneratkaisua tarkemmin.

Puurakenne 2

Kuva: Toni Kekki

Lataa tiedosto tarkastellaksesi rakenneratkaisua tarkemmin.

Betonirakenne

Kuva: Toni Kekki

Lataa tiedosto tarkastellaksesi rakenneratkaisua tarkemmin.

Koulussa ja käsityön oppimis- ja työympäristössä paloturvallisuus koostuu muun muassa seuraavista tekijöistä: palo-osastointi, palo-ovet, uloskäytävät (poistumistiet), pelastustiet, sammutusvälineet, palovaroittimet tai paloilmoitinjärjestelmä. Lisäksi paloturvallisuuteen vaikuttaa koulun toimintakulttuuri. Kokonaisuuden kannalta toimintakulttuurilla on teknistä paloturvallisuutta suurempi merkitys. 

Yleisesti vähintään teknisen työn työtapojen osuus oppimisympäristöstä muodostaa oman palo-osastonsa. Osastoista postuminen vähintään kahteen suuntaan poistumistietä pitkin on osoitettava merkinnöin. Palotekninen osastointi ja mahdollinen savunpoisto on ratkaistava tapauskohtaisesti paikallisen paloviranomaisen kanssa yhteistyössä.

Kaikki poistumisteiden uloskäytävät toteutetaan määräysten mukaisina. Ne on pidettävä vapaina tavaroista ja materiaaleista, poistumisreittien ovien tulee avautua ilman avainta.

Alkusammutuskalusto ja ensiapuvarustus

Käsityön oppimis- ja työympäristö on varustettava lain ja palomääräyksien mukaisilla alkusammutuskalustolla ja ensiapuvarustuksella.

Taulukossa on esitetty esimerkkilistauksena käsityön opetustilojen alkusammutus- ja ensiapuvälineet.

Palopostit sijoitetaan koulurakennukseen siten, että palopostien peittoalue kattaa koko käsityön oppimisympäristön. Yhden palopostin tulee sijaita teknisen työn työtapojen suurimpien tilojen välittömässä läheisyydessä. 

Kuva: Mika Korhonen

Purun- ja pölynpoistojärjestelmän tehokkuudella ja toimivuudella vaikutetaan työntekijöiden terveyteen, työskentelyn turvallisuuteen sekä atex-olosuhteiden kannalta riittävään suojaustasoon. Purunpoiston lämmöntalteenottolaitteita (LTO-laitteita) on saatavissa, mutta niiden käyttö on harkittava kohdekohtaisesti.  Lämmöntalteenottolaitteisto ei ole välttämättä kannattavaa lyhyen käyttöajan ja ATEX vaatimusten takia.

Järjestelmän valinta alkaa kartoittamalla tiloihin hankittava konekanta. Konevalmistajat ilmoittavat puuntyöstön koneiden purun-  ja pölypoistolle suositusilmamäärän, joka on otettava huomioon järjestelmän suorituskykyä arvioitaessa. Tiedon perusteella on  mahdollista suunnitella järjestelmä niin, että vältetään turha poistoilman imu. Ilmamäärätaulukon esimerkkiluettelo sijaitsee tämän osan lopussa. 

Kuva: Opetushallitus

Purun- ja pölypoistojärjestelmän tulee kyetä poistamaan puuntyöstössä syntyvä puupuru ja puupöly sekä tekstiilimateriaalien työstön yhteydessä syntyvä kangaspöly. Metallisiru poistetaan saman järjestelmän metallisirupuhaltimella tai erillisellä imurilla. Purunpoiston erotinyksikössä tulee olla täyttymisen ilmaisin. Käyttäjälle tulee työtiloihin ilmoitus säiliön täyttymisestä. Purunpoiston laitetilassa käytetään minimissään suojausluokan IP54/SL1 laitteita ja tarvikkeita. 

Yhtenäiskoulussa tiloja käyttävät yhtä aikaa sekä vuosiluokkien 1–6 että vuosiluokkien 7–9 opetusryhmät. Koneellisen puuntyöstön tila ja hiontatila ovat yleensä kaikkien vuosiluokkien yhteiskäytössä. Metallitöiden tilat ovat erilliset. Tekstiilityön työtapojen yleistyötiloja on yhtenäiskoulussa yleensä kaksi.

Purun- ja pölynpoistojärjestelmään kuuluu työaikaisen purun ja pölynpoiston lisäksi siivousjärjestelmä. Siivousletkut sijoitetaan eri tilojen seinille tuleviin telineisiin. Jokainen säilytyspaikka tarvitsee seinätilaa noin 600–700 mm.

Erillisen vuosiluokkien 1–6 koulun järjestelmän tulee kyetä tehokkaaseen purun ja pölyn poistoon, kun 7–8 laitteiston sulkupeltiä on yhtä aikaa avoinna.

Erillisen vuosiluokkien 7–9 koulun järjestelmän tulee kyetä tehokkaaseen purun ja pölyn poistoon, kun 8–10 laitteiston sulkupeltiä on yhtä aikaa avoinna. 

Taiteen perusopetuksen tai vapaan sivistystyön käytössä järjestelmän tulee kyetä tehokkaaseen purun ja pölyn poistoon, kun yli 10 laitteiston sulkupeltiä on yhtä aikaa käytössä

Tekstiilityön työtapojen tiloissa ja alueilla järjestelmän tulee kyetä poistamaan pöly noin 4–6 saumurilta ja käyttäjän määrittelemiltä pölynpoiston- ja siivouksen pisteiltä.

Järjestelmään kytkettävät laitteet, esimerkkiluettelo

Jos konetta tai laitetta ei kytketä kiinteästi purun- ja pölynpoiston järjestelmään, niin siitä on mainittu erikseen alla olevassa esimerkkiluettelossa. 

Koneellisen puuntyöstön tila

• tarkistuspyörösaha
• vannesaha
• oikohöylä
• tasohöylä
• oiko- ja tasohöylä (yhdistelmäkone, jos kyseessä on erillinen vuosiluokkien 1–6 koulu)
• alajyrsin
• puusorvi (voidaan sijoittaa myös hiontatilaan)
• CNC-jyrsin
• tilaan varataan vähintään kaksi siivouspistettä

Puutavaravarasto

• katkaisupyörösaha
• tilaan varataan kaksi siivouspistettä

Hiontatila

• hiontapöytä, jonka yhteydessä purunpoistojärjestelmän poistopisteet käsikäyttöisille hiomakoneille
• reunahiomakone
• laikkahiomakone
• pystynauhahiomakone
• tappihiomakone
• puusorvi (mikäli ei sijoiteta konetyöstön tilaan)
• tilaan varataan vähintään kaksi siivouspistettä

Teknisen työn työtapojen yleistyötila

• konelehtisaha (2–3 kpl / yleistyötila)
• höyläpenkit (jokaisen höyläpenkin päälle varataan siivouspiste, korkeus 1600 mm)
• pylväsporakone (ei kytketä purunpoistoon, koneelle varataan siivouspiste)
• talttaporakone (ei kytketä purunpoistoon, koneelle varataan siivouspiste)
• tilaan varataan lisäksi yksi tai kaksi siivouspistettä

Metallitöiden alue tai -tila

• metallityöpöytien päälle varataan metallisirun siivouspiste
• seuraavia koneita ei kytketä metallisirunpoistoon, koneille varataan metallisirun siivouspiste
  • pylväsporakone 
  • metallivannesaha tai kylmäpyörösaha 
  • metallijyrsin 
  • metallisorvi 

Metallimateriaalien varasto

• metallisaha (ei kytketä metallisirun poistoon, koneelle varataan metallisirun siivouspiste)

Monitoimitila

• tilaan voidaan varata yksi siivouspiste

Tulityötila

• nanuhahiomakone 
• penkkihiomakone
• lisäksi tilaan varataan lisäksi ainakin yksi metallisirun siivouspiste

Tekstiilityön työtapojen yleistyötila

• saumuri 4–6 kpl 
• ompelukone 
• kankaiden leikkauspöytä 
• tekstiilimateriaalivarasto 

Saumureita ja ompelukoneita ei kytketä suoraan pölynpoistoon, koneille varataan siivouspisteet. Myös kankaiden leikkauspöydälle tai sen läheisyyteen sekä erilliseen tekstiilimateriaalivarastoon varataan siivouspisteet. 

Lankatöiden alue tai tila

• neulekone 
• neuluri 
• kangaspuut 

Lankatöiden koneita ja laitteita ei kytketä pölynpoistoon, läheisyyteen varataan siivouspiste.

Erityishuomioita

Purunpoistojärjestelmän poistamaa jäteilmaa ei saa palauttaa takaisin sisätiloihin.

Purunpoiston automaattiset sulkupellit ovat joko paineilma- tai sähkötoimisia. Paineilmatoiminen sulkupelti on nopeampi. Konekohtainen purun- ja pölynpoiston ohjaustieto pyydetään työstökoneiden toimittajalta. Joissakin purun- ja pölynpoistojärjestelmissä suodattimien online puhdistus toteutetaan paineilmalla. 

Mikäli valitaan purunpoistojärjestelmä, jossa on integroituina metallisirun ja tekstiilipölyn poistopuhaltimet, ei laitteistoille tarvita erillisiä poistolaitteita. 

Puusorvien sulkupelti on yleensä käsikäyttöinen. Muiden puuntyöstökoneiden sulkupellit avautuvat ja purunpoistolaite käynnistyy automaattisesti koneen käynnistyessä. Puuntyöstökoneet eivät saa käynnistyä, mikäli purunpoistolaite ei ole toiminnassa. Purunpoistolaitteiston laitetilaan varataan siivousvälineistö ja säilytysteline.

Työstökoneiden suositusilmamäärät, esimerkkiluettelo

Kaasujärjestelmä 

Sekä uudisrakennuksiin, että saneerattaviin rakennuksiin rakennetaan kaksiosastoinen kaasukeskus, joka sijoitetaan lähelle tulityötilaa. Kaasukeskus sijaitsee ulkotilassa, kiinnitettynä rakennuksen julkisivuun. Toisessa osastossa on paikat asetyleeni- ja nestekaasupulloille. Asetyleenikeskus tulee varustaa hyllyllä, jossa voidaan säilyttää fysiikan ja kemian työskentelyä varten hankittuja käyttöä odottavia kaasupatruunoita. 

Toisessa osastossa on paikka kahdelle happipullolle, kahdelle Mison-kaasupullolle sekä yhdelle Argon-pullolle. Pulloja varten tulee olla ketjut, jotka estävät pullojen kaatumisen. Tilassa tulee olla käyttöohje pullojen kytkentää varten.     

Kuva: Mika Korhonen

Kaasujen virtausta tulee voida ohjata keskeisellä paikalla sijaitsevasta ohjaustaulusta. Sen ei tarvitse olla opettajan tilassa, mutta se täytyy voida lukita. 

Kaasuja voidaan ohjata myös manuaalisilla sulkuventtiileillä. Venttiilit tulee sijoittaa ja koteloida niin, että niiden käyttö on vain opettajan hallinnassa. 

Kuva: Lauri Laakkonen

Kaasukeskuksen tuuletus varmistetaan. Umpiseinäisissä kaapeissa tuuletuksen tulee olla kaappien ala- ja yläosasta. Sähköasennukset ovat EX-luokan asennuksia. Oviin laitetaan merkinnät, jotka ilmoittavat kaasuista.

Jos kaasukeskus on omassa palo-osastossaan, kaasuputkien läpiviennit tiivistetään osastoivan seinän kohdalla palosuojamassalla. Kaasuputkien asennuksesta vaaditaan asennustodistus.

Tilassa voi olla lämmitysmahdollisuus, jolloin kovilla pakkasilla varmistetaan erityisesti nestekaasun virtaus.

Paineilmajärjestelmä

Paineilmaa voidaan käyttää purunpoiston sulkupeltien käyttämiseen ja purunpoiston suodattimien online puhdistamiseen. Paineilmakäyttöisten sulkupeltien käynnistystieto ohjaa kompressorin käynnistymisen. Lisäksi paineilmaa käytetään esimerkiksi lasertyöstössä, CNC-jyrsinnässä, paineilmatoimisten työvälineiden käytössä, ruiskumaalaamisessa, kulkuvälineiden huollossa, raepuhalluksessa ja joidenkin kappaleiden tai osien puhdistamisessa.

Peruskoulukäyttöön soveltuu ruuvikompressori, jonka teho on noin 7,5 kW ja tuotto noin 960 litraa minuutissa. Näiden kompressorien äänen voimakkuus on välillä 65–66 dB. Laitteen sijoittamisessa huomioidaan, että äänet eivät johdu rakenteita pitkin muihin tiloihin (katso luku Akustiikka). Paineilmaa ohjataan opettajan työpisteen läheisyydessä olevasta kytkimestä. Kompressori voidaan sijoittaa ullakkotilaan, ilmanvaihdon konehuoneeseen tai purun- ja pölynpoiston laitetilaan.

Paineilmaputkisto rakennetaan teräsputkilla. Ottopisteisiin tulee varata rekyylittömät liittimet ja paineilmapistooleissa tulee olla pistoolin sivulla olevat ohivirtausreiät.

Paineilmapisteiden periaatteellinen sijoittaminen:

• vuosiluokkien 1–6 teknisen työn työtapojen yleistyötila 1 kpl
• vuosiluokkien 1–6 metallitöiden alue tai tila 1 kpl
• vuosiluokkien 7–9 teknisen työn työtapojen yleistyötila 1kpl
• vuosiluokkien 7–9 metallitöiden alue tai tila 2 kpl (toinen raepuhalluskaapille vedenerottimella ja paineensäätimellä)
• vuosiluokkien 1–6 pintakäsittelytila 1 kpl vedenerottimella ja paineensäätimellä
• vuosiluokkien 7–9 pintakäsittelytila 1 kpl vedenerottimella ja paineensäätimellä
• monitoimitila 1 kpl vedenerottimella ja paineensäätimellä
• tulityötila 1 kpl
• koneteknologian alue 1 kpl
• koneellisen puuntyöstön tila 2 kpl (toinen vedenerottimella ja paineensäätimellä CNC-jyrsimelle) 
• hiontatila 1 kpl
• koneompelun alue tai tila 1 kpl

Atex-lainsäädäntö tuli Suomessa voimaan vuonna 2003. Atex-työolosuhdesäädökset koskevat kaikkia niitä työnantajia, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi syttyvistä nesteistä, kaasuista tai pölyistä aiheutuvalle räjähdysvaaralle. (Tukes, Atex-opas 2015, 5). 

ATEX tai vanhemmalta nimeltään Ex-määräys tarkoittaa räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviä laitteita koskevaa lainsäädäntöä ja standardisointia. EU-alueella nämä perustuvat EU-direktiiviin (94/9/EY).

Räjähdysvaarallinen tila on tila, jossa voi esiintyä räjähdysvaarallinen ilmaseos. Palava kaasu, sumu, höyry tai pöly yhdessä normaalipaineisen ilman kanssa voi aiheuttaa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen.

Räjähdysvaarallisia tiloja esiintyy pääasiassa syttyvien nesteiden ja kaasujen sekä pölyjen käsittelyn yhteydessä.

Puuntyöstössä syntyvää pölyä voidaan pitää räjähdysvaarallisena, jos sen hiukkaskoko on alle 0,5 mm ja pölyä on ilmassa 20–2000 g/m³. Yleensä hienompaa pölyä syntyy sivutuotteena hionnassa, sahauksessa ja jyrsinnässä. Puuntyöstössä sopivia pitoisuuksia räjähdykselle voi syntyä työstökoneiden läheisyyteen, jos purun- ja pölynpoistojärjestelmä ei ole käytössä, ei toimi kunnolla tai koneen siivous on suorittamatta.

Purun- ja pölynpoistojärjestelmä laitteisto varustetaan räjähdyskanavalla, jossa on oltava räjähdyspaneeli tai murtokalvo. Räjähdyskanava suunnataan turvalliseen suuntaan.

Tilaluokittelu käsityössä

Kaasukeskus

Kaasukeskuksen asetyleenikeskus kuuluu tilaluokkaan 1 ja happikeskus tilaluokkaan 2. Kaasukeskuksen ulospuhallusputkien päät ovat tilaluokkaa 2 yhden metrin säteellä putken päästä.

Nestekaasun käyttölaitetta ympäröivää tilaa ei katsota räjähdysvaaralliseksi tilaksi (SFS käsikirja 59 kohta 5.7). Nestekaasun käyttölaitteeseen liitetty kaasupullo ei aiheuta räjähdysvaarallista tilaa.

Mikäli käytössä on vain 1 nestekaasupullo, niin se ei aiheuta räjähdysvaarallista tilaa. Mikäli käytössä on enemmän kuin yksi nestekaasupullo, on varastointipaikan ympärillä 1,5 metriä luokan 2 räjähdysvaarallista tilaa (SFS käsikirja 59).

Pintakäsittelytila

Pintakäsittelytilassa maalikaapin (palavien nesteiden varasto) sisäpuolinen tila on luokan 2 räjähdysvaarallista tilaa (SFS käsikirja 59 kohta 5.4.3.). Palavien nesteiden astioiden sisäpuolinen tila on luokan 0 räjähdysvaarallista tilaa.

Maalauskaapin sisäpuolinen tila on luokan 1 räjähdysvaarallista tilaa (SFS käsikirja 59 kohta 5.6.4 pienmaalaamo).

Maalauskaapin poistoilmakoneen ja poistoilmakanavan sisäpuolinen tila on luokan 2 räjähdysvaarallista tilaa. Poistoilmakoneen ulospuhallusaukon ympärillä 1,5m etäisyydellä kaikkiin suuntiin on luokan 2 räjähdysvaarallista tilaa (SFS käsikirja 59 kohdat 5.1.4 ja 5.6.5).

Purunpoistojärjestelmä

Purun- ja pölynpoistojärjestelmään kuuluvat puhallin- ja erotinyksiköllä varustettu purunpoistolaite sekä putkisto, johon on kytketty käsityön opetustilojen työstökoneet sekä siivouspisteet. Purun- ja pölynpoistojärjestelmän tulee olla maadoitettu.

Purun- ja pölynpoistojärjestelmä poistaa työstökoneiden pölyä niin paljon, että työstökoneiden sisäpuoliset tilat eivät ole pölyräjähdysvaarallista tilaa (SFS EN 60079-10-2).

Teknisen työn työtapojen yleistyötila ei ole pölyräjähdysvaarallista tilaa, jos syntyvät pölyt poistetaan säännöllisesti eikä pölykertymiä pääse muodostumaan. Muussa tapauksessa tämä tila on luokan 22 pölyräjähdysvaarallinen tila (SFS EN 60079-10-2).

Purun- ja pölynpoistojärjestelmän sisäpuolinen tila on luokan 22 pölyräjähdysvaarallista tilaa. Purunpoistosyklonin ja suodattimen sisäpuolinen tila on luokan 21 pölyräjähdysvaarallista tilaa. Erotinyksikön säiliön sisäpuolinen tila on luokan 21 pölyräjähdysvaarallista tilaa (SFS EN 60079-10-2).

Purun- ja pölynpoistojärjestelmän laitetila ei ole pölyräjähdysvaarallista tilaa, jos syntyvät pölyt poistetaan säännöllisesti ja pölykertymiä ei pääse syntymään. Muussa tapauksessa tämä tila on luokan 22 pölyräjähdysvaarallista tilaa. (SFS EN 60079-10-2).

Lähtökohtaisesti perusopetuksen käsityön opetustiloja ei ole tarpeen luokitella. Räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen tiloihin voidaan luotettavasti estää, mikäli alla olevat vaatimukset täyttyvät:

• Pintakäsittelyssä käytetään ensisijaisesti vesiohenteisia pintakäsittelyaineita.
• Pintakäsittelyaineille ja liuottimille on asianmukainen yleisilmanvaihdosta erotettu jatkuvalla poistolla varustettu metallinen ja lukittava säilytyskaappi ja mainitut aineet säilytetään aina kyseisessä säilytyskaapissa.
• Pintakäsittelytilassa on ajastetulla poistolla varustettu maalauskaappi ruisku- ja spraymaalausta, sprayliimausta, muuta liuotinpohjaista pintakäsittelyä sekä liuottimilla tehtävää pesua varten ja mainitut työt tehdään aina maalauskaapissa.
• Tulityötilassa olevat nestekaasulaitteet, kaasuhitsauslaitteet ja kärynpoistoimurit ovat annettujen määräysten mukaisia, kaasuletkujen kunto ja pulloventtiilien liitosten tiiveys tarkastetaan säännöllisesti ja kaasulaitteita käytetään opettajan valvonnassa.
• Tulityötilassa kaasupoltinta sytytettäessä kohdepoisto on päällä ja sytyttäminen tehdään kohdepoiston alla.
• Teräksen hionta ja katkaisu kulmahiomakoneella tehdään aina suojaverhon sisäpuolella tulityötilassa ja kipinäsuihkua ei suunnata kaasunottopisteisiin tai kaasuletkuihin.
• Tulityötilassa ei säilytetä mitään palavarakenteista materiaalia.
• Puuntyöstöön tarkoitettujen tilojen yläpölyjä tarkkaillaan jatkuvasti ja siivous järjestetään säännöllisesti.
• Teknisen työn työtapojen yleistyötilassa tehtävän puunhionnan aikana käytetään työnaikaista imurointia ja työpiste imuroidaan huolellisesti heti työn päättymisen jälkeen.
• Työstökoneet puhdistetaan säännöllisesti päivittäin.
• Työstökoneita käytettäessä purun- ja pölynpoisto on aina käynnissä työstökoneen käydessä.
• Koneellisen puuntyöstön tilat imuroidaan huolellisesti jokaisen työskentelykerran jälkeen.
• Purun- ja pölynpoiston laitetilassa EX-tila rajoittuu laitteen kuorien sisäpuolelle.
• Purun- ja pölynpoistolaite huolletaan säännöllisesti ja laitetila puhdistetaan laitteen huollon jälkeen. Purun- ja pölynpoistolaitteen huollosta pidetään päiväkirjaa.
• Metallisiru imetään erillisellä imurilla tai purun- ja pölynpoistolaitteeseen kuuluvalla metallisiruimurilla tai erillisellä magneettikeräimellä.