3. Yleisiä suunnitteluperiaatteita

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) korostavat eri oppiaineiden välistä integraatiota. Käsityön opetuksessa on useita osa-alueita, jotka liittyvät läheisesti muihin oppiaineisiin, kuten kuvataiteeseen, kotitalouteen ja LUMA-aineisiin. Näiden oppiaineiden opetustilojen sijoittaminen käsityön oppimis- ja työympäristön läheisyyteen helpottaa oppiaineiden välistä yhteistyötä. Varsinkin erilaisten yhteistyöprojektien toteuttaminen tulee helpommaksi, kun voidaan työskennellä vierekkäisissä tai läheisissä tiloissa tarvitsematta siirtyä eri puolille koulurakennusta.

 

Paikallinen kulttuuri ja erityispiirteet

Oppilaiden kiinnostuksen kohteet vaihtelevat alueellisesti ja myös sen mukaan, kuinka alueella asutaan. Haja-asutusalueella liikkumiseen liittyvät teemat voivat olla ajankohtaisempia käsityön aihealueita ja ideoinnin kohteita kuin tiiviillä asuinalueella, jossa pukeutuminen ja harrastaminen saattavat olla suuremmassa merkityksessä. Asumiseen, harrastamiseen ja kulttuuriperintöön liittyvät mielekkäät paikalliset painotukset voivat näkyä opetuksessa ja tilojen varustelussa.

Koulun sijainti, koko ja kunnan paikalliset tarpeet määrittelevät pääosin sen, kuinka monikäyttöinen käsityön oppimis- ja työympäristöstä tulee suunnitella. Koulun oppilaiden ja henkilökunnan lisäksi käyttäjiä voivat olla

• lukion käsityön opinnot (lukiodiplomi)
• taiteen perusopetus
• vapaa sivistystyö
• yhdistys- ja kerhotoiminta
• asukaskäyttö
• yleistyvä kädentaitojen ja digitaalisen valmistamisen työpajatoiminta ja/tai mahdollinen startup-toiminta.

Lukiossa käsityötä opiskellaan valinnaisina, erityistä osaamista ja harrastuneisuutta osoittavina ja erityisen näytön sisältävinä opintokokonaisuuksina (käsityön lukiodiplomi). Mahdollisuus suorittaa lukiodiplomeita, määritellään lukion opetussuunnitelmassa. Käsityön opiskelu voidaan toteuttaa lukiossa teemoin ja projektein yhteistyössä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Lukiodiplomin suorittamista varten opiskelijalla tulee olla pääsy käsityön oppimisympäristöön lukion opetussuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Yhteistyötä oppimisympäristön käytössä voidaan tehdä perusopetuksen järjestäjän kanssa.

Taiteen perusopetuksella vastaavasti tarkoitetaan eri taiteenalojen opetusta, joka etenee tasolta toiselle tavoitteiden mukaisesti. Sitä järjestetään ensisijaisesti lapsille ja nuorille, mutta myös aikuiset voivat osallistua taiteen perusopetukseen. Nimestään huolimatta taiteen perusopetus ei ole osa perusopetuksen taidekasvatusta vaan on oma opetusmuotonsa. Taiteen perusopetuksella on omat opetussuunnitelmansa, ja sen järjestämistä määrittävät erityiset lait ja asetukset. Opetuksen järjestäjänä voivat toimia myös kunnat ja kuntayhtymät. Tällöin on hyvä tarkastella, onko perusopetuksen käsityön oppimisympäristöjen käyttö mahdollista myös taiteen perusopetuksen opintojen yhteydessä.

Yleisesti perusopetuksen oppimisympäristöjen käytössä suuntaus on kohti niiden laajempaa ilta- ja vapaa-ajan käyttöä sisältäen myös niin sanotun asukaskäytön. Eri kaupunkien tilakeskukset ylläpitävät ei-liikuntatiloja koskevia tilavarausjärjestelmiä alueen asukkaille. Käyttäjä (asukas / yksityishenkilö tai yrityksen / yhteisön yhteyshenkilö) rekisteröityy tilavarausjärjestelmään ja tätä kautta tunnistettuna pystyy varaamaan joitakin koulun tiloja omavalvointaiseen käyttöönsä. Myös osa käsityön oppimisympäristön tiloista soveltuu asukaskäytön tiloiksi. Tiloissa toimiva ammattitaitoinen työohjaaja mahdollistaa tilojen turvallisen asukaskäytön.

Käsityön oppimis- ja työympäristö tulee sijoittaa koulurakennuksen maan tasalla olevaan kerrokseen. Näin huomioidaan ennen kaikkea koulurakennuksen huoltoreitit, joiden kautta käsityön materiaalitoimitukset ja purunpoistosäiliöiden tyhjennys voidaan suorittaa turvallisesti. Mikäli rakennus on rinteessä, alempi maantasokerros on akustisista syistä suositeltava. Samalla koulun ulkotilojen hyödyntäminen osana käsityön oppimis- ja työympäristöä on helpompaa. Esimerkiksi teknisen työn työtapojen koneteknologian alue voi sijaita käsityön tilojen sisäänkäyntien läheisyydessä ja osa toiminnoista voi sijaita myös ulkokatoksen alla. Tilojen iltakäyttö saattaa myös asettaa vaatimuksia käsityön oppimis- ja työympäristön sijoittamiselle koulurakennukseen.

Koulun muiden oppiaineiden välisen yhteistyön ja myös tilojen osittaisen yhteiskäytön kannalta käsityön oppimisympäristö on hyvä sijoittaa lähelle muita taide- ja taitoaineita sekä luonnontieteiden opetustiloja.

Luonnonvalon merkitys opetuksessa on suuri, joten käsityön oppimis- ja työympäristö tulee sijoittaa rakennuksen ulkoseinälle siten, että suurissa opetustiloissa (yleistyötilat, koneellisen puuntyöstön tila ja metallityötila) on riittävä ikkunoiden ja luonnonvalon määrä huomioitu. Muuttumattomina välittyvät materiaalien värit ja näköyhteys ikkunoista ulos luontoon inspiroivat käsityön suunnittelijaa ja ovat tärkeitä käsityöprosessin onnistumisen kannalta. Valaistuksen monipuolisuus, alueittain sytytettävä tai sammutettava yleisvalaistus, työskentelyalueiden ja työpisteiden hyvä kohdevalaistus ja mahdollisuus himmentää yleisvalaistusta luovat innovatiivisen, rauhallisen ilmapiirin oppimisympäristöön. Yleisvalaistus ja kohdevalaistus on tärkeä osa ergonomiaa ja yleistä työhyvinvointia. Kohdevalon tarpeellisuus arvioidaan työtila, -alue ja -pistekohtaisesti.

On myös huomioitava, että tulityötilaa ja koneellista puuntyöstön tilaa ei voida sijoittaa tekstiilityön työtapojen yleistyötilan välittömään läheisyyteen. Kyseiset tilat ovat käsityön oppimis- ja työympäristön meluisimmat tilat. Akustoinnista huolimatta tämä haittaa yleistyötilassa tapahtuvaa opetusta. 

Opetustilojen sijoittamista väestönsuojaan ei suositella.

• tilan rakenteet ja tilajärjestelyt kokonaisuutena
• työtilojen, alueiden ja työpisteiden sijoittelu suhteessa toisiinsa
• työssä käytettävät välineet, mm. käsityökalut ja pientyövälineet, pienkoneet ja laitteet, käsikäyttöiset sähkö- ja akkutyökalut, paineilmakäyttöiset työkalut, muut työstökoneet ja laitteet
• digitaalinen oppimateriaali ja oppimisympäristöt
• oppimis- ja työympäristöön kuuluvat käsityön eri materiaaliteknologiat (materiaalit, työmenetelmät ja työtavat) 

 

Käsityön oppimis- ja työympäristöä suunniteltaessa tulee pohtia

• mitä kaikkea oppimis- ja työympäristössä käytännössä tehdään
• miten opetusta toteutetaan
• miten valvotaan ja ohjataan oppilaiden työskentelyä
• miten hallitaan heterogeenistä opetusryhmää monimuotoisessa tilakokonaisuudessa
• miten hallitaan melua, pölyä, savukaasuja ja hajuja, kemikaalipäästöjä, tilan lämpötilaa ja kosteutta
• miten turvallisuus toteutuu lämpöä hyödyntävässä työskentelyssä, kone- ja laitetyöskentelyssä sekä tulitöissä.

 

Tähän vaikuttaa

• miten erilaiset työpisteet sijoittuvat kokonaisuuteen ja suhteessa toisiinsa
• missä ja miten opettajat opettavat ja ohjaavat
• missä oppilaat työskentelevät
• miten oppilaiden työskentely organisoidaan
• miten oppilaat liikkuvat oppimis- ja työympäristössä
• miten vuorovaikutus tilassa mahdollistuu
• miten opettajat pystyvät huolehtimaan oppilaiden silmälläpidosta ja välittömästä valvonnasta työskentelyn aikana.

 

Alla olevassa kuviossa havainnollistetaan käsityön oppimis- ja työympäristössä tapahtuvia toimintoja ja niiden liittymistä toisiinsa.

Käsityön oppimis- ja työympäristö rakentuu yleistyötiloista, oppilastyöpisteistä ja käsityön työmenetelmiin liittyvistä työtiloista ja työpisteistä sekä näistä koostuvista useamman työpisteen työtiloista- ja alueista sekä erillisistä työtiloista. Kuvio mukaeltu Eila Lindforsin alkuperäisestä kuviosta.

 

Käsityöprosessin mukaisen työskentelyn ja materiaalien käsittelyn lisäksi tiloihin sisältyy opettajien työpisteet, materiaalivarastot sekä keskeneräisten ja valmiiden töiden säilytystilat, saniteettitilat, eteistilat ja ulkotyöalue. Osa työpisteistä tulee sijoittaa turvallisen työskentelyn näkökulmasta omaan erilliseen tilaan (kuten hionta ja tulityöt), osaa työpisteistä voi sijoitella vapaammin tilasta tai alueesta toiseen (esimerkiksi dokumentoinnin työpisteet). Isommissa kouluissa samankaltaiset työpisteet ryhmittyvät erilaisiksi työalueiksi tai -tiloiksi (esim. märkätyö, digitaalinen valmistaminen, robotiikka, lankatyöt tai elektroniikka). Pienemmissä kouluissa erilaiset työpisteet voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisesti samaan työtilaan, kuitenkin siten, että työstä syntyvät pölyt, purut, metallilastut, kosteus ja likaisuus tulee voida erottaa toisistaan ja myös puhtaan työskentelyn tiloista. Seuraavassa kuviossa havainnollistetaan käsityön oppimis- ja työympäristön rakentumista. 

 

Kuvio mukaeltu Eila Lindforsin alkuperäisen kuvion pohjalta, Opetushallitus. 

 

Rakennushankkeiden haasteina voidaan kokea olevan puutteellinen valmisteluvaihe ja käyttäjäpuolen edustuksen puuttuminen. Tällöin kokonaisuus ei välttämättä muodostu toiminnallisesti käyttäjän tarpeita vastaavaksi. Tästä syystä rakennussuunnittelun tavoitteet tulee kirjata hankkeen esisuunnitteluvaiheessa, ja käyttäjiä osallistaa pedagogisen suunnitelman laadinnassa sekä luonnos- ja toteutussuunitteluvaiheissa. Käyttäjiä ovat esimerkiksi opettajat, oppilaat, muu koulun henkilöstö (koulunkäynnin ohjaajat, kalustonkunnostajat, siistijät) sekä muut mahdolliset oppimisympäristön käyttäjät (lukio, taiteen perusopetus, vapaa sivistystyö, asukaskäyttö). Runsaan varustuksen ja suurempien tilojen myötä käsityön oppimisympäristö on suunnittelussa erityistä huomiota vaativa oppimisympäristön osa.

Alla olevissa taulukoissa on määritelty käsityön oppimis- ja työympäristön esimerkkilaajuuksia. Perusopetuksen määritellyt oppilasryhmät jakautuvat tasaisesti käsityön oppimis- ja työympäristön yleistyötiloihin (teknisen työn ja tekstiilityön työtavat) sekä muihin työtavoille ominaisiin tiloihin ja alueille. Taulukossa ilmoitetut pinta-alat ovat kerrosaloja (kem2).

Kaikissa esimerkkitilamitoituksissa on huomioitu, että myös vuosiluokkien 1–2 oppilaat käyttävät käsityön oppimis- ja työympäristöä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa käsityön opetuksessa. 

Esimerkkimitoituksiin on sisällytetty kaikki tilakorteissa esitellyt tilat ja alueet, mukaan lukien monitoimitila ja suunnittelu- tai oppimisaula.

 

Erityishuomioita

• Kouluissa, jotka ovat pienempiä kuin yksisarjaisia, käsityön oppimis- ja työympäristön tarvitsema tilakoko harkitaan hankekohtaisesti. Pienemmässä kuin yksisarjaisessa koulussa perusopetusryhmät voivat olla pienempiä kuin 12 oppilasta, jolloin työturvallisuus käsityön oppimis- ja työympäristössä toteutuu pienemmissä tiloissa kuin mitä alla eri taulukoissa on esitetty.

• Vastaavasti mikäli seuraavissa taulukoissa esitettyihin tiloihin halutaan normaalia huomattavasti laajempaa käyttöastetta, esimerkiksi vapaa sivistystyö, lukio-opetus, taiteen perusopetus ja asukaskäyttö, tulee käsityön oppimis- ja työympäristön tilat (opetuksen tilat ja alueet sekä varastot) mitoittaa tulevan käytön mukaan.

 

	Perusopetuksen vuosiluokat 1–6
Perusopetusryhmiä	Käsityön oppimis- ja työympäristön käyttöaste / vuosiviikkotunnit (vvt)	Ohjeellinen tilantarve
6–10 (Koulun koko 150–240 oppilasta, suositeltava opetusryhmän koko enintään 12 oppilasta)	Huomioiden, että: Opetusta min. 9 vvt - käyttöaste 11 vvt  Opetusta esim. 12 vvt - käyttöaste 20 vvt *) **)	200–235 m2  Teknisen työn työtapojen mukaiset tilat n. 120 m2 Tekstiilityön työtapojen mukaiset tilat n. 80 m2
11–18  (Koulun koko noin 430 oppilasta, suositeltava opetusryhmän koko 12 -16 oppilasta)	Huomioiden, että:  Opetusta min. 9 vvt - käyttöaste 14 vvt Opetusta 12 vvt - käyttöaste 27 vvt *) **)	295 m2  Teknisen työn työtapojen mukaiset tilat n. 210 m2  Tekstiilityön työtapojen mukaiset tilat n. 85 m2
Yli 18  (Koulun koko yli 430 oppilasta, suositeltava opetusryhmän koko 12-16 oppilasta)	Huomioiden, että:  Opetusta min. 9 vvt - käyttöaste 27 vvt Opetusta 12 vvt - käyttöaste 36 vvt *) **)	~ 460 m2  Teknisen työn työtapojen mukaiset tilat n. 300 m2  Tekstiilityön työtapojen mukaiset tilat n. 160 m2

 

*) Lukuun on lisätty taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien resurssista (6 vvt vuosiluokilla 1–6) suoraan oppiaineeseen sijoitettuja tunteja 3 vvt.

**) Tämän lisäksi jää käytettäväksi, ja taide- ja taitoaineiden kesken jaettavaksi, 3 vvt taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja sekä mahdolliset käsityötä syventävät valinnaiset aineet, joita vuosiluokilla 1–9 on käytettävissä 9 vvt. Käyttöasteessa tulee myös huomioida vuosiluokkien 3–6 kerhotunnit, joita ei ole laskettu taulukkoon mukaan.

 

	Perusopetuksen vuosiluokat 7–9
Käsityön opetusryhmän koko	Käsityön oppimis- ja työympäristön käyttöaste / vuosiviikkotunnit (vvt)	Ohjeellinen tilantarve
Suositeltava opetusryhmän koko 12–16 oppilasta (Koulun koko enintään 290 oppilasta, 7. vuosiluokalla 8 KS-opetusryhmää)	Enintään 18–22 vvt Huomioiden, että: Vuosiluokalla 7 Opetusta min. 2 vvt - käyttöaste 8 vvt  Opetusta esim. 3 vvt - käyttöaste 12 vvt *) **) valinnaisuus vuosiluokilla 8–9 n. 10 vvt	370 m2 Teknisen työn työtapojen mukaiset tilat n. 270 m2 Tekstiilityön työtapojen mukaiset tilat n. 100 m2
Enintään 16 oppilasta ryhmässä (Koulun koko noin 600 oppilasta, 7. vuosiluokalla 12 KS-opetusryhmää)	Enintään 32–40 vvt Huomioiden, että: Vuosiluokalla 7 Opetusta min. 2 vvt - käyttöaste 16 vvt  Opetusta esim. 3 vvt - käyttöaste 24 vvt *)   **) valinnaisuus vuosiluokilla 8–9 n. 16 vvt	450 m2 Teknisen työn työtapojen mukaiset tilat n. 330 m2 Tekstiilityön työtapojen mukaiset tilat n. 120 m2

 

*) Luku sisältää vuosiviikkotuntien vaihtelun vähimmäisvuosiviikkotuntien (2 vvt) ja tilanteen, jossa käsityön opetukseen vuosiluokalla 7 on lisätty 1 vvt kaikille yhteiseen opetukseen (3 vvt), välillä.

**) Tämän lisäksi jää oppilaalle valittavaksi tai opetuksen järjestäjän sijoitettavaksi 4 vvt taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja, sekä opetuksen järjestäjän päättämät käsityötä syventävät valinnaiset aineet, joita vuosiluokilla 1–9 on käytettävissä 9 vvt. Käyttöasteessa tulee myös huomioida vuosiluokkien 7–9 mahdolliset kerhotunnit, joita ei ole laskettu taulukkoon mukaan.

 

	Perusopetuksen vuosiluokat 1–9
Käsityön opetusryhmien määrä ja koko	Käsityön oppimis- ja työympäristön käyttöaste / vuosiviikkotunnit (vvt)	Ohjeellinen tilantarve
Koulun koko < 500 280 oppilasta vuosiluokilla 1–6, 12 oppilasta / opetusryhmä 190 oppilasta vuosiluokilla 7–9, 12–16 oppilasta / opetusryhmä, ~4–6 KS-opetusryhmää vuosiluokalla 7	29–36 vvt Huomioiden, että: Vuosiluokilla 1–6 opetusta min. 9 vvt - käyttöaste 11 vvt opetusta esim. 12 vvt - käyttöaste 14 vvt *) JA Vuosiluokalla 7 opetusta min. 2 vvt - käyttöaste 8 vvt  Opetusta esim. 3 vvt - käyttöaste 12 vvt **) ***) valinnaisuus vuosiluokilla 1–9 n. 10 vvt	370 + 50 m2   Teknisen työn työtapojen mukaiset tilat n. 270 m2 Tekstiilityön työtapojen mukaiset tilat n. 100 m2 Mahdollinen suunnittelu- tai oppimisaula 50 m2
Koulun koko 500–750 430 oppilasta vuosiluokilla 1–6,  12 oppilasta / opetusryhmä 270 oppilasta vuosiluokilla 7–9, 12–16 oppilasta / opetusryhmä 6 KS-opetusryhmää vuosiluokalla 7	41–53 vvt (tarve rinnakkaisille käsityön työtapojen opetustiloille) Huomioiden, että: Vuosiluokilla 1–6 opetusta min. 9 vvt - käyttöaste 27 vvt opetusta esim. 12 vvt - käyttöaste 36 vvt*) JA Vuosiluokalla 7 opetusta min. 2 vvt - käyttöaste 6 vvt  opetusta esim. 3 vvt - käyttöaste 9 vvt **) ***) valinnaisuus vuosiluokilla 1–9 n. 8–10 vv	450 + 60 m2   Teknisen työn työtapojen mukaiset tilat n. 350 m2 Tekstiilityön työtapojen mukaiset tilat n. 100  m2 Mahdollinen suunnittelu- tai oppimisaula 60 m2 (Taide- ja taitoaineiden yhteinen tila)
Koulun koko 800–1000 570 oppilasta vuosiluokilla 1–6, 12 oppilasta / opetusryhmä   360 oppilasta vuosiluokilla 7–9, 16 oppilasta / opetusryhmä, 8 KS-opetusryhmää vuosiluokalla 7	58–74 vvt (tarve rinnakkaisille käsityön työtapojen opetustiloille) Huomioiden, että: Vuosiluokilla 1–6 Opetusta min. 9 vvt - käyttöaste 36 vvt  Opetusta esim. 12 vvt – käyttöaste 48 vvt *) JA Vuosiluokalla 7 Opetusta min. 2 vvt - käyttöaste  8 vvt  Opetusta esim. 3 vvt - käyttöaste 12 vvt **) ***) valinnaisuus vuosiluokilla 1–9 enintään 14 vv	665 +90 m2 Teknisen työn työtapojen mukaiset tilat n. 460 m2  Tekstiilityön työtapojen mukaiset tilat n. 205  m2  Mahdolliset monitoimitila ja suunnittelu- tai oppimisaula 90 m2 (Taide- ja taitoaineiden yhteiset tilat)
Koulun koko > 1250		Isommissa kuin 1250 oppilasta kouluissa käsityön oppimis- ja työympäristöä laajennetaan koulun pedagogisen suunnitelman edellytyksien mukaisesti.

 

*) Lukuun on lisätty taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien resurssista (6 vvt vuosiluokilla 1–6) suoraan oppiaineeseen sijoitettuja tunteja 3 vvt. Tämän lisäksi jää taide- ja taitoaineiden kesken jaettavaksi vuosiluokilla 1–6, 3 vvt taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja.

**) Vuosiluokalla 7 lukuun on lisätty taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien resurssista (5 vvt vuosiluokilla 7–9) suoraan oppiaineeseen sijoitettuja tunteja 1 vvt. Tämän lisäksi jää oppilaalle valittavaksi tai opetuksen järjestäjän sijoitettavaksi 4 vvt taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja.

***) Tämän lisäksi jää vuosiluokille 8–9 oppilaalle valittavaksi tai opetuksen järjestäjän sijoitettavaksi 4 vvt taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja, sekä opetuksen järjestäjän päättämät käsityötä syventävät valinnaiset aineet, joita vuosiluokilla 1–9 on käytettävissä 9 vvt. Käyttöasteessa tulee myös huomioida vuosiluokkien 3–9 mahdolliset kerhotunnit, joita ei ole laskettu taulukkoon mukaan

 

Edellä olevissa taulukossa on käytetty seuraavia laskentaperiaatteita käsityön vähimmäisvuosiviikkotunteina:

Vuosiluokat	Vähimmäisvuosiviikkotunnit	Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit	Valinnaiset aineet
1	2vvt	Enintään 6vvt vuosiluokille 1–6. Paikallisesti voidaan taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja sijoittaa suoraan kaikille yhteisiksi tunneiksi.	Enintään 9 vvt. Valinnaisten aineiden jakautuminen vuosiluokille 1–9 päätetään paikallisesti. Käsityöhön liittyviä valinnaisia aineita voi olla käsityön oppimis- ja työympäristössä enemmän kuin 9 vvt yhteensä.
2	2vvt	*	*
3	5vvt (vuosiluokille 3-6)	*	*
4	*	*	*
5	*	*	*
6	*	*	*
7	2vvt	Enintään 5 vvt vuosiluokille 7–9. Paikallisesti voidaan taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja sijoittaa suoraan kaikille yhteisiksi tunneiksi.	*
8	*	*	*
9	*	*	*

 

 

Laskentaesimerkki käsityön oppimis- ja työympäristöön sijoitettavista tunneista

Taulukossa on esitettynä esimerkki, jossa taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja on sijoitettu suoraan kaikille yhteisiin käsityön opetuksen tunteihin siten, että käsityötä on tasaisesti jokaisella vuosiluokalla.

 

Vuosiluokat	Vähimmäisvuosiviikkotunnit + paikallisesti lisätyt taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit	Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit	Valinnaiset aineet
1	2 vvt	Enintään 6 vvt vuosiluokilla 1–6.	Enintään 9 vvt vuosiluokilla 1–9.
2	2 vvt
3	2 vvt	Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien resurssista on sijoitettu 3 vvt suoraan kaikille yhteiseksi käsityöksi Vuosiluokille 3–6.
4	2 vvt
5	2 vvt
6	2 vvt
7	3 vvt	Enintään 5 vvt vuosiluokilla 7–9. Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien resurssista on sijoitettu 1 vvt suoraan kaikille yhteiseksi käsityöksi vuosiluokalle 7.	Esimerkiksi: 2 x 1vvt Tekstiilityön työtapoihin liittyviä ja / tai
			2 x 1 vvt Teknisen työn työtapoihin liittyviä valinnaisia aineita
8		1 x 2 vvt valinnaiset käsityön tunnit (teknisen työn ja tekstiilityön työtavat)	2 x 2 vvt Tekstiilityön työtapoihin liittyviä valinnaisia aineita ja / tai
9		1 x 2 vvt valinnaiset käsityön tunnit (teknisen työn ja tekstiilityön työtavat)	2 x 2 vvt Teknisen työn työtapoihin liittyviä valinnaisia aineita

 

 

Laskelmissa on käytetty seuraavia määreitä:

• Perusopetuksen ryhmäkoko vuosiluokilla 1–6 noin 24 oppilasta, joista muodostuu noin 12 oppilaan käsityön opetuksen ryhmiä. Opetusryhmät jakautuvat käsityön opetuksen tiloihin käsityön työtapojen yleistyötilojen oppilastyöpisteille.
• Perusopetuksen ryhmäkoko vuosiluokilla 7–9 noin 28 oppilasta, joista muodostuu noin 12-16 oppilaan käsityön opetuksen ryhmiä. Opetusryhmät jakautuvat käsityön opetuksen tiloihin käsityön työtapojen yleistyötilojen oppilastyöpisteille.

Pedagogisen suunnitelman lähtökohtana on opetussuunnitelman turvallinen toteuttaminen. Kunkin kunnan omat painotukset ja tilojen muu käyttö, esimerkiksi taiteen perusopetuksen tai vapaan sivistystyön iltakäyttö, huomioidaan suunnitelmassa ja tilojen toteutuksessa. 

Oppilastyöpisteiden määrä käsityön yleistyötiloissa määrittelee opetuksen ryhmäkoon. Työskentelypisteiden määrään vastaavasti vaikuttaa opetuksen painotukset eri teknologioihin (esimerkiksi puu-, metalli-, muovi-, sähkö-, lanka-, kangas-, kuituteknologia sekä digitaalinen mallintaminen ja valmistaminen) sekä se, millä tavoin opetus toteutetaan. Työskentelypisteiden määrä täytyy suhteuttaa oppilaan käsityöprosessin joustavaan kulkuun.

Käsityön oppimisympäristön suunnittelussa tehdään linjauksia tilojen määrään ja kokoon liittyen. Eri työtilojen ja -alueiden tilantarve vaihtelee perusopetusryhmien määrän ja opetustuntien viikkotuntimäärän mukaan. Lisäksi tilantarvetta määrittelee se, suunnitellaanko käsityön oppimisympäristö perusopetuksen vuosiluokille 1–6 tai 1–9. Tilojen suunnittelussa on otettava huomioon myös vuosiluokat 1–2, joilla on käsityön opetussuunnitelman mukaista opetusta käsityön oppimisympäristöissä.

 

Tilojen määrään, kokoon ja muotoon vaikuttavat

• koulun koko
• koulussa opetettavat perusopetuksen vuosiluokat
• viikkotuntimäärä
• paikallinen opetussuunnitelma
• käytettävissä olevien oppilastyöpisteiden määrä (ohjaa ryhmäkokoa)
• työsuojeluvaatimukset
• tiloille asetettu käyttöastevaatimus
• opetusryhmien määrä; kuinka monta yhtäaikaista vuosiluokkien 1–2, 3–6 ja 7–9 ryhmää tiloissa voi työskennellä 
• opetusryhmien ryhmäkoko; kuinka suuri on tiloissa yhtä aikaa toimivien oppilaiden ryhmäkoon vaihtelu ja miten se vaikuttaa tilojen käytön valvottavuuteen ja työturvallisuuden toteutumiseen
• oppilaiden henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarve 
• tilojen valvottavuus; muodostuuko suunnitelmien myötä katvealueita, onko oppilaiden vapaata kulkemista tiloissa tarve rajoittaa työturvallisuuden vuoksi
• turvallisen liikkumisen edellyttämä tilantarve; materiaalien liikuttaminen, työskentelyn vaatima tila esimerkiksi koneen tai laitteen ympärillä
• työvälineiden, koneiden ja laitteiden sijoittelu ja määrä; koneiden  ja laitteiden vaatimat turva-alueet ja työskentelylle varattava tila
• tilaratkaisujen joustavuus ja muunneltavuus 
• tiloissa toimivat muut toimijat, esimerkiksi taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö

Kaikki nämä kirjataan ennen luonnoksien laatimista pedagogiseen suunnitelmaan perustaksi tilojen toteutussuunnittelulle. Pedagogisessa suunnitelmassa otetaan kantaa myös käsityön oppimis- ja työympäristössä tarvittaviin tiloihin, alueisiin ja erillisiin työtiloihin, joita käsityöprosessin toteuttaminen turvallisesti eri materiaaleja työstäen edellyttää. Lähtökohtaisesti käsityön tiloissa tulee olla oppilastyöpiste jokaiselle oppilaalle sekä riittävä määrä erilaisia työpisteitä käsityöprosessin toteuttamisen mahdollistamiseksi.

 

Käsityön opetuksessa tarvittavia tiloja ja alueita

Alla on kolmessa erillisessä luettelossa annettu esimerkkipinta-aloja käsityön oppimis- ja työympäristön tiloille ja alueille. Tilojen ja alueiden pinta-alat ovat huonealoja.

 

Tekstiilityön työtapojen työtiloja ja alueita

Esimerkkipinta-alat:

• yleistyötila vuosiluokat 1–6, 75–85 m2
• yleistyötila vuosiluokat 7–9, 90–110 m2
• märkätyöskentelyn tila vuosiluokat 1–9, 20–30 m2, voidaan toteuttaa myös alueena            (noin 15 m2) yleistyötilan yhteyteen

Yleistyötilaan sisältyvien alueiden pinta-ala esimerkit. Alueet on huomioitu laskennallisessa yleistyötilan pinta-alassa. Turvallisen toiminnan mahdollistamiseksi, seuraaville alueille varataan tilaa:

• koneompelun alue vuosiluokat 1–6, noin 12 ompelukonetta ja 2 saumuria, 15–20 m2
• koneompelun alue vuosiluokat 7–9, noin 16 ompelukonetta ja 3–5 saumuria, 18–25 m2 
• lämpökäsittelyn alue (TS) vuosiluokat 1–9, 6–8 m2 
• laite- ja työvälinetyöskentelyn alue vuosiluokat 1–9, 5–7 m2

Osa seuraavista alueista voidaan sijoittaa osaksi yleistyötilaa tai oppimisaulaa, tai toteuttaa myös erillisinä tiloina. Turvallisen toiminnan mahdollistamiseksi, seuraaville alueille varataan tilaa:

• lankatöiden alue vuosiluokat 1–6, noin 10 m2, voidaan toteuttaa erillisenä tilana
• lankatöiden alue vuosiluokat 7–9, kangaspuut x 2, 10–20 m2, voidaan toteuttaa erillisenä tilana
• dokumentoinnin alue, 6–8 m2, voi sisältyä myös oppimisaulaan
• opettajien työalueet 2–4 m2, voidaan toteuttaa erillisenä tilana 

Varastoinnille varatut tilat ja -alueet:

• materiaalien säilytys (kangas, lanka, kuitu, kierrätys, oheistarvikkeet), n. 10 m2
• tilakohtaisten suojavarusteiden säilytys (säilytyksen tilantarve määritellään koulukohtaisesti)  
• työvälineiden ja laitteiden säilytys (säilytyksen tilantarve määritellään koulukohtaisesti)
• oppilastöiden säilytys (säilytyksen tilantarve määritellään koulukohtaisesti) 

 

Teknisen työn työtapojen työtiloja ja alueita

Esimerkkipinta-alat:

• yleistyötila vuosiluokat 1–6, 70–80 m2 
• yleistyötila vuosiluokat 7–9, 70–90 m2 (suurimmassa esimerkissä koneiden turva-alueet eivät risteä)
• koneellisen puuntyöstön tila vuosiluokat 1–6, 30–45 m2 (ilman hiontatilan varustusta ja varastohyllyjä)
• koneellisen puuntyöstön tila vuosiluokat 7–9, 60–70 m2 (ilman hiontatilan varustusta ja varastohyllyjä)
• hiontatila vuosiluokat 1–6, 10 m2, mikäli tilassa puusorvi + 3–5 m2 
• hiontatila vuosiluokat 7–9, 15 m2, mikäli tilassa puusorvi + 5 m2 
• tulityötila vuosiluokat 1–6, 8–25 m2
• tulityötila vuosiluokat 7–9, 20–25 m2
• pintakäsittelytila vuosiluokat 1–6, 14–20 m2
• pintakäsittelytila vuosiluokat 7–9, 18–25 m2

Osa seuraavista alueista voidaan sijoittaa osaksi yleistyötilaa tai toteuttaa myös erillisinä tiloina. Turvallisen toiminnan mahdollistamiseksi, seuraaville alueille varataan tilaa:

• koneteknologian työalue vuosiluokat 7–9, 5–10 m2, sisältyy usein metallitöiden tilaan
• metallitöiden alue vuosiluokat 1–6, 25–30 m2
• metallitöiden alue vuosiluokat 7–9, 50–70 m2 (sisältää koneteknolgian työalueen)
• muovintyöstön alue vuosiluokat 1–9, 7–10 m2
• elektroniikkatöiden alue vuosiluokat 1–9, 7–10 m2 
• dokumentoinnin alue 6–8 m2 (voi sisältyä myös suunnittelu- tai oppimisaulaan)
• opettajien työalueet 2–4 m2

Varastoinnille varatut tilat ja -alueet:

• materiaalien säilytys (metalli-, muovi- ja kierrätysmateriaalit), 18–20 m2. Muun tilan yhteydessä varataan 10 m2 
• materiaalien säilytys (puu- ja kierrätysmateriaalit), 18–20 m2. Muun tilan yhteydessä varataan 10 m2 
• tilakohtaisten suojavarusteiden säilytys (säilytyksen tilantarve määritellään koulukohtaisesti)  
• työvälineiden ja laitteiden säilytys (säilytyksen tilantarve määritellään koulukohtaisesti) 
• oppilastöiden säilytys (säilytyksen tilantarve määritellään koulukohtaisesti) 

 

Käsityön oppimis- ja työympäristön yhteiskäyttötilat

Esimerkkipinta-alat:

• eteistila (vaatesäilytys), tapauskohtainen
• mahdollinen suunnittelu- tai oppimisaula, 50–90  m2 
• mahdollinen monitoimitila (voi liittyä suunnittelu- tai oppimisaulaan), 10–25 m2, sisältää usein muovintyöstön, lasertyöskentelyn, robotiikan, elektroniikan sekä laite- ja työvälinetyöskentelyn työpisteitä
• WC -tilat (sijoitus oppimisympäristöön tai sen läheisyyteen) 1,5–2,5 m2
• lukio-opetuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön varasto (säilytyksen tilantarve määritellään koulukohtaisesti), 5–10 m2 
• siivouskaapit; siivousta sekä ilta- ja asukaskäyttöä varten
• talotekniikan vaatimat tilat (purun- ja tekstiilipölypoiston laitetilat, kaasukeskus) 
• koulun ulkotilat, koulukohtaisesti
• käsityön opetukseen liittyvät, koulun ulkopuoliset tilat tai toimijat 

Käsityön oppimis- ja työympäristössä sijaitsevan kaluston (koneet ja laitteet) huolto ja kunnostus tulee suunnitella koulukohtaisesti tai useamman koulun yhteisenä toimintana. Tämän mukaan kalustonhoitajan tila sijaitsee erillisenä tilana käsityön oppimis- ja työympäristössä tai useamman koulun yhteisenä tilana toiminnalle määrätyssä koulurakennuksessa.

Oppilastöiden esittelyä varten varataan käsityön oppimis- ja työympäristöön kalusteita (vitriini) tai näyttelytilaa. Tilan tarve määritellään koulukohtaisesti.

 

Edellä luetellut tilankäytön periaatteet sekä käsityön työtapojen ja työmenetelmien tilat tulee ottaa huomioon tilasuunnittelussa sekä tilojen kone- ja laitekantaa valittaessa. Yhtenäisperuskouluissa, joissa on vuosiluokkien 1–9 oppilaita, on usein tarve opettaa vuosiluokkien 1–2, 3–6 ja 7–9 eri opetusryhmiä yhtäaikaisesti käsityön oppimis- ja työympäristössä. Kaikkien ryhmien tilantarve tulee huomioida suunnittelun alkuvaiheesta alkaen. Oppilastyöpisteiden, työtilojen, alueiden ja työskentelyyn varattujen työpisteiden tilantarpeen mitoituksessa tulee ottaa huomioon esteettömyys ja ergonomia. (Käsityön työturvallisuusopas. 2011).

•  Tutustu 4. Käsityön oppimis- ja työympäristön tekniset vaatimukset
• • Tutustu 5. Käsityön oppimis- ja työympäristön tilakortit
  • Tutustu 7. Suunniteltavan oppimisympäristön työturvallisuus
•  Tutustu 8. Toteutettuja käsityön oppimis- ja työympäristöjä 
•  ePerusteet, Käsityö (linkki on ulkoinen, avautuu uuteen ikkunaan)

Sisustussuunnittelu

Käsityön oppimis- ja työympäristön eri tilojen kalusteet sekä tilojen pintamateriaalit valitaan tilan käyttötarkoituksen mukaan. Valinnassa tulee kiinnittää huomiota

• kestävyyteen
• puhtaana pidettävyyteen
• huollettavuuteen
• taloudellisuuteen
• akustisiin ominaisuuksiin
• kotimaisuuteen
• käyttö- ja paloturvallisuuteen.

Käsityön oppimis- ja työympäristön kalustuksesta suurimmat opetuksen järjestäjät ovat julkaisseet tekemiään viitesuunnitelmia. Käsityönopettajien pedagogisilla ainejärjestöillä on myös omat kalustusta ja varustusta koskevat sivustonsa.  

Huom! Mikäli koulu on kengätön koulu, tulee oppilaiden kenkien säilyttäminen käsityön oppimis- ja työympäristössä pohtia tarkoin. Etenkin teknisen työn työtapojen tiloissa ja alueilla käytetään useimmiten oppilaiden omia ulkokenkiä työturvallisuuden varmistamiseksi. Tekstiilityön työtapojen tiloissa ja alueilla voidaan liikkua sukkasillaan tai käyttää oppilaiden omia kevyitä sisäkenkiä.

 

Ääniympäristö

Meluntorjunnan, äänieristyksen ja huoneakustiikan suunnittelu muodostaa tilojen ääniympäristön suunnittelukokonaisuuden. Tilojen ääniympäristöön vaikuttaa oleellisesti tiloissa tapahtuva toiminta ja tilojen pintamateriaalit ja tekstiilit. 

Erilaisten materiaalien käsittely aiheuttaa kolinaa, surinaa tms., joka kulkeutuu ilmaäänenä sekä myös runkoäänenä tilojen sisällä ja tilojen välillä. Erilaiset joustavat kannattimet johto- ja putkivedoissa sekä kalusteiden kiinnittäminen seiniin joustavin välikappalein on hyvä huomioida varhaisessa vaiheessa. 

Melusta aiheutuvia ongelmia voidaan vähentää

• käsityön työtapojen vaatimien tilojen ja työpisteiden sijoittelulla
• runkorakenteen teknisillä ratkaisuilla
• sisäkattojen äänenvaimennuselementeillä
• ilmanvaihtokanavien ääniloukuilla ja äänenvaimentimilla.

Sisäkattojen tulee kestää pitkän materiaalin tai -tavaran käsittelystä ja kuljetuksesta aiheutuvia kolhuja katonkiinnityksessä ja sen vaimennusmateriaalissa. Jos tiloissa ei käytetä erillistä alakattoa, vaan suoraan välipohjaan kiinnitetään äänenvaimennuslevyt ja jätetään ilmanvaihtokanavat ja muut talotekniikan vaatimat johtokourut näkyviin, saadaan tilasta helposti korjattavat, huollettavat ja akustisesti toimivat. Ilman alakattoa tilojen korkeus kasvaa sellaiseksi, että pitkän tavaran käsittely on vaivatonta. 

Ergonomia

Ergonomiassa otetaan huomioon erikokoiset käyttäjät sekä ihmisen vartalon ja käyttäytymisen toimintalait (esimerkiksi vasen- ja oikeakätisyys) ja huomioidaan ne teknisissä ratkaisuissa työpöytien säätömahdollisuuksista suojavarusteiden valintaan. Olennaista on suunnitella ja toteuttaa oppilaiden oppilastyöpisteet mahdollisuuksien mukaan säädettävillä kalusteilla, jotta oppilaat voivat kokoeroista huolimatta työskennellä ergonomisesti hyvässä työasennossa. Tämä koskee myös opettajan ergonomista työasentoa.

 

Esteettömyys

Hyvin suunnitellussa ja toteutetussa käsityön oppimis- ja työympäristössä kaikki tilat ovat esteettömiä kaikille eri käyttäjäryhmille, kuten oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle sekä huoltajille ja muille koulun tiloja käyttäville. Pyörätuolin tai muun apuvälineen kanssa liikkuvat oppilaat tulee huomioida. Liikkumis- ja toimimisesteettömyys vaatii lasten iästä ja koosta riippuen erilaisia mitoituksellisia ratkaisuja. Esteettömyyteen kuuluvat liikkumis- ja toimintaesteettömyyden lisäksi näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteettömyys. 

Esteettömyysasetuksen (12 §) mukaan, mikäli opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä. Käsityön oppimisympäristön tiloihin asennetaan silmukka-antenni eli silmukkajohdotus, johon voidaan tarvittaessa liittää valmiiksi säädetty ja sinetöity silmukkavahvistin. Silmukkaratkaisut suunnitellaan siten, että ne eivät ns. ylikuulu viereisiin tai ylä- tai alapuolella oleviin opetustiloihin. 

 

Opetusteknologia ja tietoverkot

Käsityön oppimisympäristö tulee varustaa sekä kiinteällä että langattomalla verkkoyhteydellä. Tilasuunnittelussa tulee ottaa huomioon opetus-, esitys- ja dokumentointiteknologian mahdollisimman joustava ja esteetön käyttö oppimisprosessin tukena.

Oppilaat huolehtivat opettajan ohjauksessa opetustilojen yleisestä siisteydestä opetuskertojen päätteeksi, joten kaikki käsityön oppimisympäristön tilat tulee varustaa tarkoituksenmukaisin siivousvälinein. Siivouksessa käytetään erilaisia imureita (pöly-, puru-, märkäimuri), harjoja, rikkalapioita ja lastoja sekä paineilmaa pölyn poistamiseksi ahtaista tiloista.

Tilasuunnittelussa tulee varautua jätteiden keräämiseen ja lajitteluun. Hyödynnettävälle, käyttökelpoiselle ylijäämämateriaalille varataan omat keräyspisteensä. Eri jätemateriaaleille ja ongelmajätteille on oltava omat keräysastiansa.

Ongelmajätteet on säilytettävä ja hävitettävä säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Kierrätysmateriaaleille on varattava omat varastointitilat.

Käsityön oppimisympäristöön varataan siivouskaapit ja tarvittavat siivousvälineet. Perusopetuksessa voi olla erillinen tai siistijöiden kanssa yhteiskäytössä oleva siivouskaappi. Mikäli käsityön oppimisympäristössä on paljon ilta- ja asukaskäyttöä, varataan heille oma siivouskaappi.

Käsityön oppimis- ja työympäristön suunnittelussa on tärkeää, että talotekniikka otetaan huomioon jo varhaisessa vaiheessa, koska oppimisympäristö koostuu tiloista ja alueista, jotka asettavat erityisvaatimuksia talotekniikan suunnittelulle. 

Käsityön oppimis- ja työympäristön arkkitehti- ja insinöörisuunnittelu on tavanomaista vaativampi koulun suunnittelun osa, johon on varattava tarvittava määrä resursseja ja osaamista jokaiselta suunnittelualalta. Akustisella suunnittelulla on ratkaiseva merkitys kokonaisuuden onnistumisessa, joten akustisen suunnittelijan on suositeltavaa olla mukana suunnitteluhankkeessa.

Oppaan luvussa Käsityön oppimis- ja työympäristön tekniset vaatimukset on esitetty teknisten järjestelmien ominaisuudet ja ohjeistus.

Lue 4. Käsityön oppimis- ja työympäristön tekniset vaatimukset